Janina Ristolaisen tekemä opinnäytetyö koskien etä-äitien omia kokemuksia etä-äitiydestä, tuen tarpeesta sekä ympäristön suhtautumisesta on valmis ja luettavissa Theseus-palvelussa. Tavoitteena oli tuoda esille myös sellaista tietoa, joka normalisoisi etä-äitiyttä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Elatusvelvollisten Liiton kanssa.
Etä-äitien kokemuksiin etävanhemmuduesta vaikutti etenkin se, oliko päätös lapsen asumis- ja huoltajuusjärjestelyistä tehty yhteisesti toisen vanhemman kanssa. Vanhempien välinen yhteinen päätös lapsen asumisjärjestelyistä yhdessä toimivan kommunikoinnin kanssa lisäsi positiivisia kokemuksia etävanhemmuudesta. Erimielisyydet ja eron väliset ristiriidat taas lisäsivät etä-äitien tyytymättömyyttä tilanteeseen. Vaikka tilanteeseen oli haettu muutosta, ei sitä aina saatu, jolloin tilanteeseen oli jouduttu tottumaan.
Pääsääntöisesti etä-äidit kokivat tulleensa huomioiduiksi tasavertaisina huoltajina viranomaispalveluissa. Toisinaan välimatka ja yhteisen arjen vähyys lapsen kanssa vaikuttivat siten, että lapsen asioihin oli vaikea ottaa kantaa.
Etä-äidit kokivat oman lähipiirinsä suhtautuvan heihin positiivisesti. Viranomaisten suhtautuminen nähtiin yleisesti melko neutraalina. Eniten negatiivista suhtautumista etä-äidit saivat sosiaalisessa mediassa etenkin tuntemattomilta äideiltä, sekä yleisessä puheessa etä-äitiydestä.
Tuen suhteen viranomaisilta ja muilta asiantuntijoilta neuvoja ja tukea olisi kaivattu enemmän. Varsinainen tuki oli usein tullut etä-äidin läheisiltä, kuten puolisoilta, ystäviltä ja sukulaisilta.