Luet kirjaa nimeltä Tule, tule hyvä ero, joka on syntynyt yhteistyössä Elatusvelvollisten Liiton ja useiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tämä teos on tarkoitettu Sinun tueksesi, eroa pohtiva tai eronnut vanhempi, joka etsit lapsiperheen eroon liittyvää tietoa. Kirja soveltuu myös eron kohdanneen perheen läheisille sekä eroperheen kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Teoksen julkaisijan, Elatusvelvollisten Liitto ry:n, tavoitteena on edistää lapsen oikeutta säilyttää hyvät suhteet vanhempiinsa myös silloin, kun vanhemmat asuvat toisistaan erillään. Liitto tarjoaa tukea ja neuvoa erityisesti lapsen huoltoon, elatukseen ja tapaamisiin liittyvissä asioissa. Merkittävä osa liiton toimintaa ovat sen ylläpitämä neuvontapuhelin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti. Työmme kautta haluamme vähentää riitaisia eroja ja edesauttaa vanhempia kohti yhteistyövanhemmuutta, jotta lasten arki jatkuisi mahdollisimman tasaisena ja hyvänä vanhempien eron jälkeen.
Kirjan alkutaipaleella hanketta varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat päätoimittajan lisäksi Nina Linnovaara, Pirjo Toivonen, Ahti Hurmalainen, Janne Kangas, Ina Virkki-Ukeleghe ja Antti Tuppurainen. Työryhmän jäsenet kokosivat yhteen ideansa, suunnittelivat kirjan aihepiirit ja osallistuivat omalla asiantuntemuksellaan hankkeen sisällön tuottamiseen. Matkan varrella hankkeen ympärille rakentui myös Lapsiperheen eropodi -niminen podcast sekä ajatus äänikirjasta.
Ajatus teokseemme lähti siitä valtavasta määrästä yhteydenottoja, joita vuosittain saamme eroihin ja lasten asioiden järjestämiseen liittyen. Kirja toimii näin ollen vastauksena eronneiden vanhempien tarpeisiin ja heidän mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Tarkoituksena on myös auttaa vanhempia käsittelemään omaa erokokemustaan ja samalla tukea vanhemmuutta. Kokemuksemme mukaan tarve puolueettomalle ja yleistajuiselle teokselle onkin suuri. Tämä teos on liiton suurin hanke tähän mennessä, ja sitä avustaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Ero on kriisi, joka vaikuttaa jokaiseen perheenjäseneen, heijastuen myös perheen lähipiiriin. Vanhempien ero koskettaa Suomessa vuosittain yli 30 000 lasta ja nuorta. Yhä yleisempiä ovat myös pienten lasten vanhempien erot. Vuosittain eroon johtaa noin 13 000–14 000 avioliittoa, mikä tekee maastamme Euroopan erotilastojen kärkimaita. Toki on myös paljon vanhempia, jotka eivät ole olleet naimisissa keskenään. Vaikka erosta ei olisikaan omaa kokemusta, niin lähes jokainen tuntee jonkun, joka on eronnut tai jonka kohdalle omien vanhempien ero on sattunut.
Eroon liittyy monenlaista tunteiden kirjoa aina surusta vihaan ja pettymyksestä syyllisyyden tunteeseen. Toisaalta ero voi tuoda myös helpotusta ja antaa toivoa tulevaan. Omien tunteiden myllertäessä vanhempien tärkeä tehtävä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Miten ero tulisi käsitellä ja hoitaa? Miten yhteisten lasten asiat järjestyvät? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tässä kirjassa.
Eron keskellä vanhemmat tarvitsevatkin kuunteluavun lisäksi myös käytännön neuvoja lasten asioiden hoitamiseen. Monet asiat, kuten lapsen huollon, elatuksen ja tapaamisoikeuden järjestäminen, vaativat usein käyntiä lastenvalvojalla ja sopimusten tekemistä. Ennen eroa lasten asiat ovat hoituneet yhteisen arjen keskellä, mutta eron myötä järjestelyt on laitettava uusiksi. Konkreettisten neuvojen lisäksi monet eronneet kaipaavat myös vertaistukea muilta saman kokeneilta vanhemmilta. Siksi halusimme rakentaa teoksen, joka sekä opastaa että tarjoaa tukea yhdessä elämän isoimmista tienhaaroista.
Erojen ohella myös yhteiskunnan muuttuminen ja perhemallien monipuolistuminen asettavat perhepolitiikalle haasteen pysyä kehityksen perässä. Suomessa joka kolmas perhe ei vastaa kuvaa perinteisestä ydinperhemallista. Samalla kun kahden huoltajan ydinperheiden määrä on vähentynyt, ovat esimerkiksi uusperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja yhteishuoltajaperheiden määrät kasvaneet. Ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa vauhdikkaasti myös lainsäädännön tulisi muuttua, jotta se vastaisi paremmin perheiden tarpeisiin.
Myös vanhemmuuden tasa-arvoistuminen asettaa omat vaatimuksensa perhepolitiikan ja lainsäädännön kehitykselle. Nykyään isät haluavat ottaa entistä enemmän osaa perhe-elämään myös eron jälkeen, mikä yhteiskunnan tulisi huomioida paremmin. Lisäksi lasten vuoroasuminen on nykyään yleisempää, ja joka kolmas eroperheiden lapsista vuoroasuu. Usein vuoroasuminen on lapsen edun kannalta hyvä vaihtoehto, mistä syystä siihen tulisi kannustaa ja yhteiskunnan tukea sen toteuttamista entistä laajemmin. Sekä vuoroasuminen että muuttuvat perheet ovat huomioituina tässä teoksessa.
Tämän teoksen asiantuntija-artikkeleiden kirjoittajat tarjoavat teksteillään omaan ammattitaitoonsa pohjautuvaa ajankohtaista tietoa. Kirjan työryhmä tarjosi kirjoittajille aiheet, mutta antoi vapauden käyttää teksteissä omia näkökulmiaan. Kirjoitusten käytännönläheiset vinkit tarjoavat lukijalle ehdotuksia siitä, miten toimia eron sattuessa omalle kohdalle sekä miten lapset tulisi huomioida. Monipuolinen sisältö kattaa niin eroon ja eroprosessiin liittyviä kirjoituksia, eroavan aikuisen omaa jaksamista käsitteleviä kirjoituksia, lapsen asioiden hoitamiseen liittyviä juridisia kirjoituksia kuin myös tutkimuksellisia artikkeleita. Lisäksi kirja sisältää eron kokeneiden yksityishenkilöiden tarinoita, jotka edustavat kirjan vertaistuellista ulottuvuutta.
Eroavia vanhempia askarruttavat usein lasten asioihin liittyvät juridiset kysymykset, joihin Elatusvelvollisten Liitto tarjoaa lakineuvontaa jäsenetuna. Vaikka perhejuridiset kysymykset koskevatkin meistä jokaista elämämme eri vaiheissa, on ihmisillä suhteellisen vähän tietoa perhejuridiikasta. Uskomme, että ajoissa annettu ajankohtainen apu vähentää viranomaispalveluiden tarvetta ja tuo helpotusta perheiden elämään. Lainsäädäntö myös koetaan usein vaikeasti tulkittavaksi, mistä syystä selväsanainen ja käytännönläheinen tietopaketti on monille eronneille vanhemmille tarpeen. Siksi tavoitteenamme oli tehdä tästä teoksesta mahdollisimman selkeä ja helposti lähestyttävä.
Lapsioikeus osana perheoikeutta sisältää säännökset lapsen oikeudellisesta asemasta. Lapsioikeudessa vanhemmuuteen, lapsen huoltoon, tapaamisiin ja elatukseen liittyvien säännösten keskeisimpinä tavoitteina on lapsen edun toteutuminen. Lapsiin liittyvät juridiset asiat sovitaan tai ratkaistaan säädettyyn lakiin ja oikeuskäytäntöön nojaten. Silti on hyvä muistaa, että kaiken juridiikan ja käytännön takana ovat ihmiset ja tunteet. Tämän olemme halunneet muistaa kirjan sisältöä suunnitellessa.
Eron jälkeen tehdyt juridiset sopimukset muuttuvat arkipäivän käytännöiksi. Vanhemman arki on lapsen lapsuus, ja lapselle kaikista parasta on tavallinen arki vanhemman kanssa. Suhde omaan vanhempaan on lapsen tärkein ihmissuhde, joka luo pohjan kasvulle ja tulevalle aikuisuudelle. Siksi aikuisten tulisi tukea lapsen suhdetta omiin vanhempiinsa parhain mahdollisin tavoin. Eron jälkeen yhteistyövanhemmuuden rakentaminen ja toimivan kommunikaation ylläpitäminen vaativat toki työtä, mutta ovat loppujen lopuksi sen arvoisia. Tällöin lapselle mahdollistetaan turvallinen ja hyvä kasvualusta.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla vanhempi, vaan myös eron jälkeen hyvää vanhemmuutta on monenlaista. Jokainen vanhempi myös toimii omalla tavallaan ja niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka itseltä kunakin hetkenä löytyvät. Vanhemmuus on matka, johon kasvetaan ja jossa kehitytään yhdessä lapsen kanssa – keskeneräisinä, mutta toivottavasti armollisina. Tämä kirja on Sinulle, eroa pohtiva tai läpikäyvä vanhempi, joka olet utelias oppimaan vanhemmuudestasi lisää ja kulkemaan elämässä eteenpäin lapsesi rinnalla.
Helsingissä 1.8.2022
Heli Koivunen
Päätoimittaja
Elatusvelvollisten Liitto ry:n toiminnanjohtaja