”Postilaatikko on täynnä – uutta viestiä ei voi jättää”
Lapsestaan erossa oleva vanhempi / isä otti yhteyttä 26.09.2016 ja kertoi, että ei ollut nähnyt alle 10-vuotiasta tytärtään kesäkuun alun 2016 jälkeen. Isä oli yrittänyt ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen – tuloksetta. Hän oli soittanut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Yritti jättää soittopyyntöjä, käydä paikalla jne. Mikään ei onnistunut, kunnes eräänä päivänä isä ilahtui, kun lastenvalvoja soitti; ” Tiedättekö äidin puhelinnumeroa ” ? Isän toiveikkuus ja ilo haihtui heti – äidin perään kysellään, mutta isällä ei ole niin väliä. Useista yrityksistä huolimatta isä ei saanut yhteyttä kunnan lastenvalvojiin. Hän antoi tehtävän asiamiehelle. Asiamies ryhtyi tuumasta toimeen. Hän soitti kunnan lastenvalvojille. ”Postilaatikko on täynnä – uutta viestiä ei voi jättää” vastasi ensimmäinen numero. Toisen numeron osalta tulos oli jo lohdullisempi; ”Jätä viesti äänimerkin kuullessasi”. Asiamies jätti soittopyynnön ja puhelua ei ole tähän päivään mennessä tullut ja siitä on jo useampi päivä.
Lieneekö syynä resurssien puute, sairaslomat tms sellainen ? Tai vain ihan välinpitämättömyys etävanhemman ja lasten oikeuksista perhe-elämään ja oikeudesta oleskella toistensa luona ?
Kunnissa varmaan kannattaisi kerrata lastenvalvojien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvaa ja tehtäviä.
Tämä oli tarina elävästä elämästä ja näitä tarinoita alkaa olemaan liikaa muillakin sektoreilla (vrt pankit ja vakuutuslaitokset). Kyseessä oli kuitenkin elämää suurempi asia, isän ja lasten oikeudesta tavata toisiaan. Ja luoda yli elämän kantava suhde. Tämän esimerkin kaltaisia tapahtumia ei saa tapahtua. ! Varsinkin kun pitää olla itsestään selvä asia isän ja lapsen oikeudesta yhteiseen aikaan ja oleiluun toistensa kanssa.
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja