Perhevapaauudistuksella voi olla tärkeitä vaikutuksia eron jälkeiseen vanhemmuuteen
Kelan maksamat vanhempainpäivärahat uudistuvat ja niitä koskeva uusi laki tuli voimaan 1.8.2022. Vanhemmat saavat uuden lain mukaisia vanhempainpäivärahoja, jos lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Jos lapsi syntyy ennenaikaisesti 29.7.2022 tai aiemmin, vanhempainpäivärahoja maksetaan vanhan lain mukaan.
Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa perhevapaiden ja hoitovastuun nykyistä tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken, vahvistaa tasa-arvoa työelämässä sekä pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja. Lisäksi uudistus huomioi paremmin erilaiset perhetilanteet, monimuotoiset perheet ja yrittäjyyden eri muodot.
Uudistus tarjoaa perheille nykyistä enemmän valinnanvaraa, mahdollisuuksia ja joustavuutta vapaiden pitämisessä. Jatkossa kummallakin vanhemmalla on käytössään yhtä paljon kiintiöityjä vapaakuukausia. Isät saavat lisää kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita ilman, että äidin nykyisin käytössä olevaa osuus vähenee.
Vanhempainvapaat on mahdollista jakaa tasaisemmin
Muuttuva yhteiskunta ja perheiden moninaistuminen loivat tarpeen perhevapaiden uudistamiselle. Uudistuksessa kannustetaan etenkin isiä käyttämään enemmän vanhempainvapaita ja ottamaan vastuuta pienen lapsen hoidosta. Vaikka isyysvapaiden käyttö on yleistynyt, jakautuvat perhevapaat perheissä edelleen hyvin epätasaisesti.
Perhevapaauudistuksesta kerrottiin aiemmin liiton jäsenlehden numerossa 1/2021. Juttua varten liitto haastatteli kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosta, joka toimi tuolloin sosiaali- ja terveysministerinä.
”Kaikista vanhempainpäivärahapäivistä äidit ovat käyttäneet lähes 90 prosenttia. Vanhempainrahasta, jota voi käyttää kumpi vaan vanhemmista, isät käyttävät vain pari prosenttia”, kuvasi Pekonen nykytilannetta.
Pekosen mukaan myös isyysrahan käytössä olisi paljon lisättävää, sillä noin 80 prosenttia isistä jättää ainakin osan heille korvamerkityistä isyysrahapäivistä käyttämättä. Vaikka isyysrahan käyttöaste on pikkuhiljaa kasvanut, Suomi tulee kuitenkin edelleen jäljessä muita Pohjoismaita.
Hoivavastuun jakamisella on positiiviset vaikutukset
Uudistuneessa mallissa molemmilla vanhemmille on kiintiöity omat vanhempainrahapäivät. Se on keino tukea tasa-arvoista vanhemmuutta, viestiä yhteisestä hoitovastuusta sekä toisaalta yhtäläisestä oikeudesta pitää vapaita. Kun lapsi viettää jo varhaislapsuudessa yhteistä aikaa kummankin vanhemman kanssa, muodostuu molempiin vanhempiin hyvä ja turvallinen suhde.
Vanhempien jakama hoivavastuu heijastuu tutkitusti positiivisesti myös eron jälkeiseen jaettuun vanhemmuuteen. Tätä tukeva perhevapaauudistus voi siis lisätä vanhempien välistä ymmärrystä ja pitkällä tähtäimellä vähentää monia eron jälkeisiä ongelmia. Vastuun jakaminen lapsen hoidosta ja tämän arkeen osallistuminen tukee vanhemman hyvää ja läheistä suhdetta lapseen myös eron jälkeenkin.
Perhevapaauudistuksella halutaan parantaa myös monimuotoisten perheiden asemaa. Tämä onkin tarpeen, sillä Suomessa kaikista perheistä noin kolmasosa ei vastaa perinteistä käsitystä ydinperheestä.
”Lapsella on oikeus saada vanhemmiltaan hoivaa. Siksi vanhempainrahapäivien ja vanhempainvapaiden pituus on oltava sama kaikille lapsille, riippumatta siitä ovatko vanhemmat keskenään avio- tai avoliitossa, tai onko huoltajia vain yksi”, Pekonen kertoi.
Hänen mukaansa jatkossa myös lähi- ja etävanhemmalla on yhtäläiset mahdollisuudet pitää vanhempainvapaansa.
Uusi malli tuo mukanaan myös uusia termejä. Uuden perhevapaamallin mukaisesti raskaana olevalle vanhemmalle maksetaan ”raskausrahaa”. Lisäksi kun nykyään puhutaan vielä isyys- ja äitiysrahasta, niin uudessa mallissa puhutaan vanhempainrahasta.
Uudistuksen lähtökohtana on etuuksien ja niitä koskevan lainsäädännön soveltuminen kaikille perheille. Vanhempainpäivärahojen kannalta vanhemman sukupuolella ei ole merkitystä, mistä syystä sukupuoleen viittaavia termejä ei myöskään tarvita.
”Terminologian kehitys paitsi selkeyttää säännösten ymmärrettävyyttä ja tarkoitusta, sekä viestii perhemuotojen tasa-arvoisuudesta”, kiteytti Pekonen lopuksi.
Mikä perhevapaauudistus?
- Uudessa perhevapaamallissa vanhempainvapaa pitenee melkein kahdella kuukaudella, reiluun 14 kuukauteen.
- Vapaat jakautuvat tasaisesti molempien vanhempien kesken, mutta toinen vanhempi voi siirtää vapaistaan toiselle enintään 2,5 kuukautta.
- Molemmat vanhemmat saavat 160 päivärahapäivän kiintiön. Yksinhuoltaja saa molemmat kiintiöt käyttöönsä.
- Raskaana oleva vanhempi saa raskausrahaa noin kuukauden ajalta ennen vanhempainrahan alkua.
- Kotihoidontukea aikaistetaan, mutta sen määrästä ei leikata.
- Uudistus tuli voimaan 1.8.2022.
Lue lisää aiheesta täältä.
Kirjoittaja on Elatusvelvollisten Liitto ry:n toiminnajohtaja Heli Koivunen.
Juttu on julkaistu aiemmin Elatusvelvollisten Liiton jäsenlehden numerossa 2/2022.