Uusperheessä on usein se tilanne, että vanhemmilla on sekä yhteisiä lapsia että lapsia entisten kumppaneiden kanssa. Perintökaaren mukaan lapsi perii vain oman vanhempansa. Myös kuolemaan päättyneen avioliiton jälkeen täytyy suorittaa omaisuuden ositus puolisoiden välillä ennen perinnönjakoa. Mikäli ensiksi kuolleen puolison netto-omaisuus on suurempi kuin leskellä, tulee kuolinpesän suorittaa tasinkoa leskelle. Sen sijaan leskellä on ns. tasinkoprivilegi eli hänen ei tarvitse suorittaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Perinnönjakoa voidaan suunnitella etukäteen laatimalla avioehtosopimus ja testamentti. Myös esim. henkivakuutusta voidaan käyttää välineenä perintösuunnittelussa. Verotuksellisesti voi olla edullista myös lahjoittaa omaisuutta perillisille useissa erissä elinaikana.
Avopuolison tilanne poikkeaa olennaisesti aviopuolison asemasta. Avoliittolakia (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta) sovelletaan mikäli puolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisot voivat halutessaan sopia varallisuuden jaosta avoliittolaista poiketen.
Avoliittolain mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Hyvitystä voi vaatia avopuolison lisäksi myös kuolleen avopuolison perillinen.
Mikäli avoliittoon ei sovelleta avoliittolakia, varallisuussuhteissa pääsääntönä on ns. nimiperiaate eli omaisuus kuuluu sille, jonka nimissä se on hankittu.
Perintökaaren mukaan lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen. Tällä tarkoitetaan sitä, että lapsella on oikeus testamenttimääräyksestä huolimatta oikeus saada puolet arvomääräisestä perintöosuudestaan. Jossain erikoistilanteissa vanhempi voi määrätä lapsen perinnöttömäksi. Syynä tulee tällöin olla esim. rikollinen toiminta.
Vajaavaltaisen henkilön omaisuudesta huolehtii edunvalvoja. Alaikäisen lapsen edunvalvojana toimii huoltaja. Holhoustoimilain mukaan lahjakirjassa tai testamentissa voidaan määrätä, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi. Tällöin tuomioistuin voi määrätä toisen edunvalvojan hoitamaan ko. omaisuutta.
Vakuutussopimuslain mukaan vakuutetun kuoleman johdosta suoritettava vakuutuskorvaus ei kuulu vakuutetun kuolinpesään, jos edunsaajamääräys on voimassa. On tärkeä kiinnittää huomiota henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen muotoiluun. Jos edunsaajiksi on määrätty esim. vakuutuksenottajan omaiset, määräys on voimassa aviopuolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi.
Laki suojaa aviopuolison oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin toisen puolison kuoleman jälkeen. Avopuolison osalta vastaavaa lainsäännöstä ei ole.
Perintökaaren 3 luvun 1a §:n mukaan rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Myös kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Useissa tapauksissa on suositeltavaa, että puolisot laatisivat keskinäisen hallintatestamentin (käyttöoikeustestamentti). Hallintaoikeustestamentti alentaa perillisten perintöveron määrää riippuen lesken iästä. Lisäksi hallintaoikeus voidaan ulottaa asunnon ja koti-irtaimiston lisäksi myös esim. kesämökkiin ja autoon. Hallintaoikeustestamentti suojaa myös avopuolison asemaa. Käyttöoikeuden haltijan kuoltua perilliset saavat omaisuuden rajoituksetta omistukseensa. On huomattava, että hallintaoikeustestamentti ei saa loukata rintaperillisen lakiosaa.
Asianajaja Janne Kangas
***
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Elatusvelvollinen – Uusperheellinen -jäsenlehden numerossa 4/2021.