Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Mikä ihmeen Lei-tunnus?

Monet yritysten ja yhdistysten vastuuhenkilöt ovat ihmetelleet, kun pankista on tullut kehotus hakea LEI- tunnusta pystyäkseen harjoittamaan arvopaperikauppaa tai säilyttämään arvopaperinsa pankin arvo-osuustilillä.  Tunnus tarvitaan vaikka osakekauppa olisi lähes olematonta ja ainoastaan säilytys on yhteisön ainoa funktio.

Yhdistykset joutuvat ensi vuodesta lähtien hankkimaan kyseisen tunnuksen, jonka hankkiminen maksaa ensimmäisellä kerralla 136,40 (sis. ALV 24 %) ja sen jälkeen maksetaan 86,80 € (sis. ALV 24 %) niinä vuosina kun kauppaa tehdään. Tai jos on arvo-osuustili pankissa.

Tunnus liittyy EU:n tulossa olevaan arvopaperisääntelyyn (Mifid 2), joka velvoittaa viranomaiset tunnistamaan osakekauppaa tekevät yhteisöt. Näitä Suomessa ovat; yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja kaikki toimijat, joilla on Y-tunnus. Finanssivalvonta arvioi näitä olevan  yli 20 000, jotka joutuvat nyt hakemaan tunnuksen. Sääntely tulee voimaan 03.01.2018.

Yksityishenkilöt saavat tehdä edelleen osakekauppaa henkilötunnuksella, mutta yhteisöitä edellytetään LEI- tunnuksen hankkimista.

Suomihan on yhdistysten luvattu maa. Kuinka monella yhdistyksellä on kuitenkaan Y-tunnus. Asioita ja velvoitteita hoidetaan useimmiten puheenjohtajan henkilötunnuksen kautta. Nyt saadakseen LEI- tunnuksen täytyy ilmoittaa yhdistyksen Y-tunnus ja sitä kun ei useinkaan ole niin yhdistykset joutuvat hankkimaan sen. Tulee lisää byrokratiaa ja kohta huomataan, että omat yleishyödylliset yhteisömme ovatkin verovelvollisia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienet hyvää tarkoittavat yhdistykset jyrätään ja heidän velvollisuuksiaan lisätään isojen rahanpesijöiden toimesta. Useinkaan yhdistyksillä ei ole osaamista eikä resursseja hoitaa tällaisia asioita. Jolloin ainoaksi keinoksi jää asian jättäminen tilitoimistoille tai toiminnan lopettaminen.

LEI – tunnus haetaan PRH:sta ja sen hakee yhteisön vastuuhenkilö. Hakemuksessa tulee ilmoittaa ainakin; Y-tunnus, yrityksen tai yhteisön nimi, laskutustiedot. Huomaa, että y-tunnus on mukana annettavien vähimmäistietojen joukossa.

Minun kuten monen muunkin mielestä velvollisuus hankkia LEI- tunnuksen hankkimiselle olisi pitänyt asettaa jokin alaraja esim. 30 000 -  60 000 €. Näin olisi vältetty turhat byrokratiat yhdistyksille.

Pitkään on puhuttu ja hallituskin on lupaillut leikata ja vähentää byrokratiaa, mutta ei tämä siltä vaikuta. Varsinkin kun tämäkin kohdistuu yleishyödyllisiin yhteisöihin, joiden pääomatulot osakkeista jäävät useimmiten pienemmiksi mitä heille kohdentuvat maksut LEI- tunnuksen osalta ovat.

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Onko kuitti kadonnut vai väri lähtenyt?

Tämän ongelman eteen on jokainen joskus joutunut. Kun on maksettu käteisellä tai jopa pankkikortilla niin kuitti on saattanut hävitä tai paperista hävinnyt muste. Yleensä maksupäätteiden tulostamien kuittien väri on niin huonoa, että se haihtuu paperista muutaman kuukauden päästä. Toki voit kopioida kuitin, mutta kun se useimmiten jää tekemättä.

Liiketoimintaan koskevat tositteet viedään kirjanpitoon ja ne ovat yleensä ulkopuolisen tahon antamia. Jos ulkopuolista tositetta ei löydy, voi syitä olla moninaisia; paperi on voinut loppua kuittikoneesta, kuitti on voinut pudota, kuitti on voinut muuten tuhoutua tai sitten väri on lähtenyt. Yksityishenkilön ei tarvitse maksaa yrityksen kuluja ja tällöin on laadittava kuitti itse.  Sen pitää kuitenkin sisältää kirjanpitolain 5:2§ mukaiset vaatimukset tositteiden osalta. Kuitissa pitää lukea tuotteen tai palvelun nimike, koska ja keneltä ostettu. Myös selvitys alkuperäisen kuitin puuttumisesta tulee sisältyä itse tehtyyn kuittiin.

Arvonlisäverolain osalta itse tehty kuitti on kuitenkin ongelmallinen. Itse laaditut kuitit eivät täytä arvonlisäverolain vaatimuksia, joten niiden arvonlisävero-osuutta ei voi huomioida vähennyksenä. Jos kuitit puuttuvat toistuvasti saattaa se aiheuttaa ongelmia mahdollisessa verotarkastuksessa.

Elatusavut maksetaan lähihuoltajan osoittamalle tilille. Voi sen maksaa käteiselläkin ja tällöin on tärkeää, että niin käteiskuitissa kuin tilillekin maksetussa lukee lapsen nimi kenelle elatusapua maksetaan ja kohdekuukausi. Muuten pätee samat määräykset tositteiden osalta. Jos elatusapu on ulosotossa, on elatusapumaksu pätevä vain ulosottomiehen tilille maksettuna.  Jos maksat lähihuoltajalle suoraan, on vaarana, että joudut maksamaan kahteen kertaan.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

Päiväsakko ja sen laskeminen

Käräjäoikeuden tuomioista lievin on sakko. Sakon voi määrätä sakkomenettelyssä myös poliisi tai syyttäjä.  Poliisin lisäksi sakon voi määrätä myös tulli tai rajavirkamies.

Mikäli sakko ei saada perityksi edes ulosottotoimin, voi käräjäoikeus muuntaa sen vankeudeksi. Tällöin yksi vankeuspäivä vastaa kolmea päiväsakkoa.

Sakko määrätään ja tuomitaan päiväsakkoina. Mitä vakavammasta teosta on kyse, sitä suurempi päiväsakkojen lukumäärä on. Suurin lain sallima päiväsakkojen määrä on 120. Jos rikoksi on useita niin tällöin 240.

Yhden päiväsakon määrä perustuu tuomitun nettotuloihin. Nettotulo muodostuu bruttoloista verojen ja pakollisten vakuutusten vähentämisen jälkeen. Se on ns. käteen jäävä summa. Tämän jälkeen nettotuloista vähennetään vielä 255,00 €. Näin saatu rahamäärä jaetaan 60:llä. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää päiväsakon määrää 3.00 €:lla. Pienin päiväsakko on 6,00 €.

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

opintotuki

OPINTOTUKI  UUSPERHEISSÄ

Koulut ovat alkaneet ja monessa, erityisesti uusperheissä, mietitään miten rahoittaa lasten koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Erityisesti 17-vuotiaille ja toisen asteen opiskelijoiden vanhemmille tämä on usein tärkeä kysymys. Erityisesti jos kyseessä on uusperhe ja jälkikasvu on täyttänyt 17-vuotta, jolloin ei saa enää lapsilisiä.

Jos olet alle 17-vuotias, et voi saada opintorahaa, koska sinulle maksetaan lapsilisää. Asuessasi vanhempien luona et saa myöskään opintolainaa etkä asumislisää. Jos olet 17-vuotias ja asut itsenäisesti opiskelupaikkakunnalla tai vanhempiesi luona saat korotettua opintorahaa ja perusmääräistä opintolainaa. Edellyttäen, että vanhempien tulot jäävät 39 000 € tai alle. Yli 61000 € vanhempien tuloilla ei nuorelle myönnetä lainkaan opintotukea.

Opintotukeen vaikuttavat biologisten vanhempien ja adoptiovanhempien tulot.  Jos vanhemmat ovat eronneet tai asuvat pysyvästi erillään huomioi KELA sen vanhemman tulot, jonka luon asut tai asuit viimeksi. Jos olet viimeksi asunut molempien vanhempien luona huomioi KELA kummankin vanhemman tulot.

Kun alle 18-vuotias opiskelija asuu toisen vanhemman ja tämän uuden aviopuolison luona huomioidaan myös tämän uuden aviopuolison tulot määritellessä opintotukea. Vanhemman uuden avopuolison tulot eivät vaikuta opintotukeen.

Kesäisin terveisin

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

TÄYDENNYSPERUKIRJA

Jos pesään ilmaantuu perunkirjoituksen jälkeen uusia varoja tai velkoja, on pesän osakkaiden toimitettava täydennysperunkirjoitus (PK 20:10 ja PerVL 38.1 §). Jos poisjääneet myöhemmin ilmitulleet varat tai velat ovat vähäiset, ei verohallinto yleensä vaadi uuden perunkirjoituksen toimittamista, ellei verotusta ole ehditty toimittaa. Useimmiten riittää, että pesäilmoittaja ilmoittaa vähäisen muutoksen kirjallisen ja allekirjoituksellaan varustettuna.  Jos verotus on jo toimitettu on tilanne toinen. Jos puuttuvat varat tai poisjääneet velat ovat vähintään tuhansia euroja ei muotovaatimuksia voida ohittaa.

Täydennysperunkirjoitusta koskee perintöverotuksen kymmenen vuoden absoluuttinen vanhentumisaika, joka lasketaan perinnönjättäjän kuolemasta lukien. Lisäperukirjalla ei voida pidentää vanhentumista. Myös täydennysperukirjan vanhentumisaika luetaan siis alkuperäisestä saannosta.

Vrt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 2.1.2007 Nro 07/0003/1. Perinnönjättäjä oli kuollut 9.7.1983 ja perunkirjoitus toimitettiin hänen jälkeensä 29.11.1983 ja verotus 29.03.1984. 13.08.2003 ilmeni merkittävän talletuksen poisjääminen perukirjasta. Täydennysperukirjoistus toimitettiin 30.06.2004. Verotoimisto teki asiassa verottamatta jättämispäätöksen perustuen verovelkasuhteen vanhenemiseen.

Täydennysperukirja on laadittava kuukauden kuluessa siitä, kun puuttuneet varat tai velat ovat tulleet tietoon ja täydennysperukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa täydennysperunkirjoituksesta verottajalle.

Usein täydennysperukirjan sisältönä voi olla kohteita, kuten osakkeita, joiden hinnan määritys niin perinnönjättäjän kuollessa kuin hankintahinnankin osalta on kohtuuttoman vaikeaa. Usein käytetään 40 % hankintahinta olettamaa. Jos ei täyty Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen 2.1.2007 perusteet.

Keväisin terveisin

ORASMUS KY

Ahti Hurmalainen

Toimitusjohtaja

GSM 0400624843