Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Varattomuus - mitä se tarkoittaa?

Jos ulosottomies toteaa perinnässä, että velallisella ei ole tuloa eikä omaisuutta, merkitään velallinen varattomaksi ja palautetaan ulosottoasiat velkojille (varattomuuseste). Velkoja voi lähettää saatavansa jatkossa uudelleen ulosottoon koska tahansa ja erityisesti, jos kuulee velallisen työllistyneen tai perineen jotakin.

Ulosottoviranomainen ei itse pidä luottotietorekisteriä, vaan hän lähettää varattomiksi tai tuntemattomiksi toteamistaan velallisista tiedot luottotietorekisterien pitäjille. Myös sellaisista velallisista lähetetään tiedot, joiden maksujen perinnässä ei ole suppeassa ulosotossa löytynyt riittävästi ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta.

Jos velka tai ulosotto on osoittautunut perusteettomaksi,  poistetaan tieto kokonaan luottotietorekistereistä.  Jos velallinen maksaa suppeassa ulosotossa olevan velan poistetaan se myös rekistereistä.

Velallisen pyynnöstä ulosottomies voi ilmoittaa luottotietorekisterin pitäjälle, jos muu kuin suppeassa ulosotossa oleva velka on maksettu.

Paljon puhuttu ehdotus positiivisesta luottotietorekisteristä ei ole vieläkään valmistunut ja se olisi maksuhäiriöisten kannalta todella positiivinen asia ja sen synnyttämiseksi tulisi työskennellä aktiivisesti eri tahoilla.

Kesäisin terveisin

Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja

 

Kotihoidon tuki

KOHTUUTON PERHEPOLITIIKKA JA TUKIVIIDAKKO ETÄVANHEMMAN ONGELMANA

”Siinähän maksat elareita, minä en tule koskaan menemään töihin”.

Tämä lausahdus tuli suullisesti usean lapsen lähihuoltajalta, jolla on kaksi korkeakoulututkintoa, mutta maamme perhepolitiikan ja joiltain osin kohtuuttomien tukien seurauksena hän on jäänyt kotiin lasten kanssa. Tämä on meillä mahdollista, koska meille on  luotu järjestelmä, joka kannustaa jäämään kotiin pienten lasten kanssa.

Vanhemmat voivat itse hoitaa lastaan kotona kotihoidon tuella. jos perheen nuorin lapsi on alle 3-vuotias. Oikeus kotihoidon tukeen alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä.

Kotihoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan  341,27 €/kk, kuntien omat lisät esim. Espoo-lisä on 218,64 € ja mahdollinen tulosidonnainen hoitoraha 182,64 €/kk. Nämä kaikki yhteensä tekevät 742,55 €/kk. Tämä on ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta lapsesta. Muista alle 3-vuotiaista sisaruksista lakisääteinen hoitolisä on 102,17 €/kk ja yli 3-vuotiaista ja alle kouluikäisistä hoitoraha on 65,65 €/kk/lapsi. Kotihoidon tuki lisineen on saajalleen veronalaista tuloa.

HS kirjoituksen 14.03.2016 mukaisesti Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Regnér arvosteli järjestelmäämme ” Idioottimainen järjestelmä” puhuessaan naisten päivän tilaisuudessa Tukholmassa. Norjalaiset Bergenin yliopiston tutkijat olivat vertailleet sosiaalijärjestelmiä Pohjoismaissa ja Suomi erottui selvästi muista kotihoidon tuen johdosta.  Kotihoidon tuen johdosta lapsia hoidetaan pitkään kotona, koska ei ole taloudellisesti kannattavaa mennä töihin. Muissa Pohjoismaissa 96 – 97 % 3 – 5 vuotiaista lapsista on päiväkodissa. Meillä luku on 74 %.

Yleisistä perhepoliittisista keinoista Euroopassa ja Pohjoismaissa juuri kotihoidon tuen kielteiset vaikutukset työmarkkinoiden tasa-arvoon ovat selkeästi osoitettavissa. Tuki viivästyttää äitien paluuta erityisesti Suomessa työelämään ja pienentää tuloja sen jälkeen. Myös työura ja eläkkeen karttuminen heikentyy kotihoidon tuen johdosta.

Ruotsi ja Saksa lakkauttivat kotihoidon tuen juuri vähän aikaa sitten. Tanskassa ja Islannissa kotihoidon tukea ei ole koskaan ollutkaan ja Norjassa sitä voivat saada 1 -2 vuotiaiden vanhemmat.

Nykyinen hallituksemme ei ole ottanut kantaa tähän asiaan edes näkyvissä olevien pakollisten leikkausten ja säästöjen perusteella.

Kotihoidontuki asettaa myös lapsistaan erossa asuvat vanhemmat eriarvoiseen asemaan lähihuoltajan kanssa.

Yhä useammin vanhemmat eroavat kun lapset ovat pieniä ja toinen vanhempi, useimmiten äiti on vanhempainrahakaudella. Vanhempainrahakausi  jatkuu lapsen 9 kuukauden ikään saakka. Tämän jälkeen on mahdollisuus jäädä lapsen 3 vuoden ikään saakka kotihoidon tuelle.

Elatusapua määrättäessä huomioidaan lapsen elatuksen tarve ja vanhempien mahdollisuudet vastata lapsen elatuksesta. Kun toinen vanhempi on vanhempainrahakaudella ei hänellä luonnollisesti ole mahdollisuuksia vastata lapsen taloudellisesta elatuksesta, joten erotilanteessa taloudellinen vastuu kohdistuu lähes kokonaisuudessaan etävanhemmalle. Usein elatusavut ovat tällöin kohtuuttomia ja niiden avulla ” ulosmitataan etävanhemman – usein isän maksukykyä”. Usein etävanhemmat lähtevät hakemaan muutosta elatusapuihin vanhempainrahakauden jälkeen ja joutuvat pettymään, kun lähivanhempi jättäytyy kotihoidon tuelle.

Kotihoidontuen ansiosta ja varsinkin jos lähivanhempi saa uusia lapsia joutuu etävanhempi ” elämään löysässä hirressä ” eli vastaamaan usein lasten taloudellisesta elatuksesta heidän 18-vuoden ikäänsä saakka ja jopa vielä sen jälkeenkin koulutusavustuksen muodossa.

Viittaukset lasten elatuksen osalta laissakin mainittuun ankaroitettuun vastuuseen eivät tässä toteudu vaan on yleisesti hyväksytty, että lähivanhemmalla on oikeus jäädä kotihoidontuelle ja jättää vastuu lasten taloudellisesta elatuksesta etävanhemmalle.

Lähihuoltajien motiivia jäädä kotiin edesauttaa myös mahdollinen asumistuen menetys, päivähoitopaikan maksuttomuuden poisto ja muut yhteiskunnan subjektiiviset tuet. Huomioiden kaikki etuudet ja tuet mitä lähivanhempi saa, erityisesti asuessaan vuokralla, ei hänen kannata useinkaan työllistyä alle 4000,00 € kuukausittaisella palkalla.

Etävanhemman tilannetta ei ainakaan paranna lähihuoltajan mahdollisuus edelleenkin nostaa kanne lapsen nimissä elatusapujen korottamiseksi, ilman mitään riskiä oikeudenkäyntikuluista. Tämä onkin aiheuttanut tilanteen, jossa nostetaan usein perusteeton kanne tilanteessa, jossa etävanhempi on maksukyvytön esim. työttömyyden johdosta.

Tätä taustaa vasten ja huomioiden tulevat pakolliset leikkaukset kannattaisi varmaan miettiä kotihoidon tuen jos ei kertakaikkista poistamista niin ainakin leikkausta, samoin kuin Elatusvelvollisten liiton lakialoitteen vahvistamista liittyen oikeudenkäyntikuluihin lasten elatusapuasioissa.

Keväisin  terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Luottohäiriömerkintä viranomaispalvelujen esteenä?

Työttömyys, ylivelkaantuminen, konkurssit ja sen myötä maksuhäiriöisten henkilöiden määrä jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä on noin 367 000 kansalaisella maksuhäiriömerkintä eli n. 9 % kaikista 18 -vuotta täyttäneistä kansalaisista. Maksuhäiriömerkintöjä on kaiken ikäisillä, mutta erityisesti 25 – 39 vuotiaista miehistä se on 15 %:lla.

Maksuhäiriömerkinnät vaikuttavat estävästi pankkilainan, osamaksusopimuksen, vakuutuksen, vuokra-asunnon, luottokortin, työpaikan ja jopa pankkikortin saamiseen. Käytännössä luottohäiriöitä omaava kansalainen jää jopa perustuslain takaamien palveluiden ulkopuolelle.

Eri viranomaistahot siirtävät enenevässä määrin toimintojaan nettiin ja irtisanovat työntekijöitään. Erityisesti verotoimisto ja KELA on siirtynyt nettiin ja KELA:lle on siirtymässä myös toimeentulotukien maksatus. Kelan sivuille kirjaudutaan pankkikortilla. Miten tarjotaan lakisääteiset palvelut kohta lähes 500 000 kansalaiselle, joille ei myönnetä pankkikorttia luottohäiriömerkinnöistä johtuen vai joutuvatko he kerjuulle. Onko meidän tässäkin asiassa toimittava pankin ehdoilla eli pankin toimesta syrjäytetään huomattavan iso osa kansalaisista peruspalvelujen piiristä.

Ehkä meidän on tässäkin asiassa otettava mallia eteläisestä naapuristamme Virosta, jossa jokainen kansalainen saa valtiolta sirullisen henkilöllisyyskortin, millä kirjaudutaan eri viranomaisten palveluihin.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Yleinen asumisuki uudistuu

YLEINEN ASUMISTUKI UUDISTUU

Uusi laki yleisestä asumistuesta tuli voimaan 1.1.2015. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää asumistukea ja helpottaa tuen hakemista. Toisaalta nyt uudistettu asumistuki tulee lisäämään asumistukimenoja huomattavasti. Suurimpana muutoksena on se, että hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä ei vaikuta siihen. Eikä siihen vaikuta myöskään hakijan varallisuus tai omaisuus. Lukuun ottamatta omaisuuden kautta tulevaa pääomatuloa; vuokra, korkotulot tai metsäomaisuuden tuotto. Alaikäisten lasten tulot eivät myöskään vaikuta yleisen asumistuen määrään eikä omaishoidon tuke huomioida siinä tulona. Yleinen asumistuki on edelleen 80 % hyväksyttävien enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.

Asumistuen tarkistamiseen tulee myös muutoksia. Tuki tarkistetaan jos tulot, pienenevät 200 €/kk tai nousevat 400 €/kk. Muutokset huomioidaan kuukautta nykyistä myöhemmin eli sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä.

Asumistukeen on tulossa 300 € suuruinen suojaosa eli ansiotulovähennys, joka tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Se koskee kaikkia tuensaajia ja astuu voimaan 1.9.2015. Kyseessä on sama summa, minkä työtön pystyy hankkimaan ilman, että se vaikuttaa työttömyyskorvaukseen. Sen osalta olen liian monta kertaa kuullut, että ” tein taas viime kuussa 300 € homman ja lopetin siihen”.

Asumistukea ja muita yhteiskunnan subjektiivisiä oikeuksia käytetään sumeilematta hyväksi. Sama on myös asumistukien kanssa, jota hyväksikäyttävät niin vuokralaiset kuin vuokranantajat. Mikä on sen varmempi vuokranmaksaja kuin yhteiskunta. Tämä on aiheuttanut tilanteen jossa vuokria korotetaan vuosittain niin paljon, että normaaleilla keskituloisilla ei ole varaa asua samoissa asunnoissa missä asuu asumistukiasukkaita.

Uudistuksen vaikutuksesta on arvioitu että 73 % yleisen asumistuen saajista tuen arvioidaan kasvavan ja noin 27 % tuen arvioidaan pienenevän. Tämä vaikuttaa olennaisesti myös etävanhempien tilanteeseen, koska uuden lain myötä lähihuoltaja voi ottaa suuremman asunnon ja omaisuus ei vaikuta enää, pois lukien omaisuuden tuotto, asumistuen määrään.

Suurentuneet asumisen kulut lisäävät luonnollisesti myös lähihuoltajan omavastuuta pienentäen samalla myös maksukykyä, jolloin etävanhemman osuus lasten taloudellisesta elatuksesta kasvaa.

Myös yhteiskunnan verotuloilla katettavat menot lisääntyvät entisestään. Olen joskus laskenut, että kahden lapsen yksinhuoltajavanhemman ei kannata mennä töihin jos bruttopalkka jää alle 3500,00 € olettaen että asuu vuokralla. Tämän uudistuksen myötä tilanne on vielä pahempi ja lähivanhempi on vaarassa pudota tuloloukkuun, jolloin taloudellisesti ei kannata mennä töihin. Tosin se näkyy sitten tulevaisuudessa heikkona urakehityksenä ja mahdollisesti pitkäaikaistyöttömyytenä.

Maassamme tulisi lähteä kiireesti purkamaan tuloloukkuja, joista tämä on yksi esimerkki. Verokertymää ei tule juuri lainkaan ja toisaalta perheen elantomenot maksetaan muiden kerryttämillä veroilla. Toisaalta perheestään erossa asuva vanhempi joutuu vastaamaan kokonaisuudessaan lasten taloudellisesta elatuksesta. Se ei voi olla vaikuttamatta työmotivaatioon.

Kesäisin terveisin

Ahti Hurmalainen

Puheenjohaja

 

Elatustuki puutteellisen elatuskyvyn perusteella

Ja sen merkitseminen tuomiolauselmaan.

Tuomioistuin velvoittaa vastaajan suorittamaan elatusapuna Maija Meikäläiselle 50,00 € puutteellisen elatusavun perusteella. Tällaisen tuomiolauselman perusteella KELA maksaa elatustuen 155,17 € ja tuomitun 50,00 € erotuksen eli 105,17 €.

Paljon on kuitenkin tilanteita, jossa puutteellinen elatuskyky on perusteltu tuomion perusteluissa edellisillä sivuilla eikä tuomiolauselmassa. Tällöin KELA on usein kieltäytynyt maksamasta elatustukea ja vedonnut omaan virheelliseen tulkintaansa. Ja lähtenyt usein jopa perimään aiemmin maksettua elatustukea.

Jokaiselle lapselle kuuluu elatustuki määrältään 155,17 €/kk, jos toinen vanhempi ei jostain syystä sitä kykene maksamaan tai maksaa sen tätä alhaisempana.

Tuomiota koskeva oikeudenkäymiskaaren 24 luku muutettiin vuonna 1998 perusteellisesti muun muassa siksi siten, että tuomiossa tulee olla sekä perustelut että tuomiolauselma. Perustelujen sisällyttäminen velvoitelauseeseen kyseisten sanojen avulla kansaneläkelaitoksen ja myös muutoksenhakulautakunnan haluamalla tavalla olisi siten nykyään kiellettyä.

Näin ollen jos lapsen elatusapu on vahvistettu perustuen puutteelliseen maksukykyyn tulee KELA:n suorittaa elatustukea siten, että lapsi saa täyden elatustuen 155,17 €/kk.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja