Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Luottohäiriömerkintä viranomaispalvelujen esteenä?

Työttömyys, ylivelkaantuminen, konkurssit ja sen myötä maksuhäiriöisten henkilöiden määrä jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä on noin 367 000 kansalaisella maksuhäiriömerkintä eli n. 9 % kaikista 18 -vuotta täyttäneistä kansalaisista. Maksuhäiriömerkintöjä on kaiken ikäisillä, mutta erityisesti 25 – 39 vuotiaista miehistä se on 15 %:lla.

Maksuhäiriömerkinnät vaikuttavat estävästi pankkilainan, osamaksusopimuksen, vakuutuksen, vuokra-asunnon, luottokortin, työpaikan ja jopa pankkikortin saamiseen. Käytännössä luottohäiriöitä omaava kansalainen jää jopa perustuslain takaamien palveluiden ulkopuolelle.

Eri viranomaistahot siirtävät enenevässä määrin toimintojaan nettiin ja irtisanovat työntekijöitään. Erityisesti verotoimisto ja KELA on siirtynyt nettiin ja KELA:lle on siirtymässä myös toimeentulotukien maksatus. Kelan sivuille kirjaudutaan pankkikortilla. Miten tarjotaan lakisääteiset palvelut kohta lähes 500 000 kansalaiselle, joille ei myönnetä pankkikorttia luottohäiriömerkinnöistä johtuen vai joutuvatko he kerjuulle. Onko meidän tässäkin asiassa toimittava pankin ehdoilla eli pankin toimesta syrjäytetään huomattavan iso osa kansalaisista peruspalvelujen piiristä.

Ehkä meidän on tässäkin asiassa otettava mallia eteläisestä naapuristamme Virosta, jossa jokainen kansalainen saa valtiolta sirullisen henkilöllisyyskortin, millä kirjaudutaan eri viranomaisten palveluihin.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Elatustuki puutteellisen elatuskyvyn perusteella

Ja sen merkitseminen tuomiolauselmaan.

Tuomioistuin velvoittaa vastaajan suorittamaan elatusapuna Maija Meikäläiselle 50,00 € puutteellisen elatusavun perusteella. Tällaisen tuomiolauselman perusteella KELA maksaa elatustuen 155,17 € ja tuomitun 50,00 € erotuksen eli 105,17 €.

Paljon on kuitenkin tilanteita, jossa puutteellinen elatuskyky on perusteltu tuomion perusteluissa edellisillä sivuilla eikä tuomiolauselmassa. Tällöin KELA on usein kieltäytynyt maksamasta elatustukea ja vedonnut omaan virheelliseen tulkintaansa. Ja lähtenyt usein jopa perimään aiemmin maksettua elatustukea.

Jokaiselle lapselle kuuluu elatustuki määrältään 155,17 €/kk, jos toinen vanhempi ei jostain syystä sitä kykene maksamaan tai maksaa sen tätä alhaisempana.

Tuomiota koskeva oikeudenkäymiskaaren 24 luku muutettiin vuonna 1998 perusteellisesti muun muassa siksi siten, että tuomiossa tulee olla sekä perustelut että tuomiolauselma. Perustelujen sisällyttäminen velvoitelauseeseen kyseisten sanojen avulla kansaneläkelaitoksen ja myös muutoksenhakulautakunnan haluamalla tavalla olisi siten nykyään kiellettyä.

Näin ollen jos lapsen elatusapu on vahvistettu perustuen puutteelliseen maksukykyyn tulee KELA:n suorittaa elatustukea siten, että lapsi saa täyden elatustuen 155,17 €/kk.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Velkojen vanhentuminen

Velkojen vanhentuminen riippuu velan tyypistä. Yleinen velan vanhentumisaika on 3 vuotta tai 5 vuotta. Tämä koskee kaikkia muita velkoja paitsi suoraan ulosottokelpoisia velkoja.

Erityinen vanhentumisaika on 5 vuotta ja se koskee veroja, julkisia maksuja, sairaala,- ja muita julkisen terveydenhuollon maksuja, elatusapuvelkoja ja sakkoja.

Velan lopullinen vanhentumisaika on 15 tai 20 vuotta, joka koskee kaikkia yksityishenkilöiden velkoja, joille on haettu tuomio eli ulosottoperuste ja jotka eivät ole vanhentuneet ym. vanhentumisaikojen puitteissa.

Yleinen 3 vuoden velan vanhenemisaika pitenee kolmesta vuodesta viiteen vuoteen, jos velasta on annettu ulosottoperuste. Yleinen vanhentumisaika voidaan katkaista muistuttamalla, jonka jälkeen vanhentumisaika alkaa kulumaan uudelleen.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

LAKIEHDOTUKSET KOTIHOIDONTUEN JAKAMISESTA JA SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄKOTIOKEUDEN RAJOITTAMISESTA HYLÄTTIIN

Hallitus päätti osana rakennepakettiaan, että kotihoidon tuki jaetaan puoliksi vanhempien kesken ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan. Esimerkkinä poukkoilevasta haalitustyöskentelystä puolueiden puheenjohtajat peruivat nämä kaksi keskeistä perhelakiuudistusta.

Elatusvelvollisten Liitto ry antoi myös lausuntonsa STM:lle. Pidimme ehdotusta hyvänä muutoksena nykytilanteeseen, koska toteutuessaan kotihoidontuen jakaminen vanhempien kesken antaa myös mahdollisuuden lapsestaan erossa asuvalle vanhemmalle osallistua kotihoidon tuella lapsen elämään sen arjessa.

Tämä olisi ollut omiaan vahvistamaan tasa-arvoista vanhemmuutta. Lisäksi ko. seikka tulisi vahvistamaan lapsen ja vanhemman välistä keskinäistä suhdetta.

Esityksen huonoina tai korjattavina puolin Elatusvelvollisten liitto pitää sitä, että kotihoidon tuki myönnetään täysimääräisesti vain, jos kumpikin vanhempi käyttää kotihoidon tuen ajasta puolet. Seurauksena on perheen tulotason putoaminen jos ja kun toisella vanhemmalla on huomattavasti paremmat tulot kuin toisella.

Jos lapsen huolto on yksin lähihuoltajalla, ei kotihoidon tukea myönnetä etävanhemmalle. Kotihoidon tuki pitäisi ulottaa myös huollosta erotettuun vanhempaan.

Toteutuessaan laki olisi aiheuttanut lähes 100 euron lisäkustannukset ja olisi tuonut päivähoitoon 5000 uutta lasta. Toisaalta oikeuden subjektiiviseen päivähoitopaikkaan rajoittaminen olisi vapauttanut 6000 – 6500 uutta hoitopaikkaa.

Maamme taloudellinen tilanne on tällä hetkellä niin tiukka, että on mahdotonta luoda uusia palveluita ja kustannuksia leikkaamatta jostain muualta, että tässä näkökulmassa hallituksen päätös lakialoitteen poisvetämisestä oli varmasti hyvä.

Julkiseen talouteen ei voida sijoittaa enemmän vero euroja, mitä elinkeinoelämä veroina tuottaa.

Toivotaan, että taloutemme saadaan kuntoon uuden keväällä valittavan hallituksen toimesta ja sen myötä myös etävanhemmille tulee mahdollisuus olla mukana lastensa arjessa kotihoidon tuella riippumatta siitä, että ovatko he lapsen huoltajia tai huollosta erotettuja.

Terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Elatusavuista luottohäiriömerkintä

Pitkäkestoisesta ulosotosta on aiheutunut luottohäiriömerkintä 1.4.2012 alkaen. Eräännyttyään elatusapu on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen ja hakija voi jättää sen perittäväksi toimittamalla alkuperäisen vahvistetun elatusapusopimuksen ulosottovirastolle. Tätä käytetään myös paljon kiusantekovälineenä. Ennen 1.4.2012 asia ei muodostunut ongelmaksi, kun elatusavuista ei saanut luottohäiriömerkintää.

Tuosta ajankohdasta lukien tieto ulosotosta menee luottotietoyhtiöille, kun velallisen palkan, eläkkeen tai muun jatkuvan tulon ulosmittaus on ollut voimassa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana yhteensä vähintään 18 kuukauden ajan.

Ulosoton pitkäkestoisuuden syyllä tai perittävänä olevalla asialla ei ole merkitystä. Elatusapu on perinteisesti sellainen velka, jota velallinen on suorittanut ulosoton kautta sitä mukaa kun maksettavaa on erääntynyt. Tämän maksukäytännön taustalla on useimmiten ollut muu syys kuin heikentynyt maksukyky.

Viranomaisten arvion mukaan tuolloin tuli noin 40 000 uutta maksuhäiriömerkintää. Heistä 9000 ei ollut aiempia maksuhäiriömerkintöjä.