Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Yleinen asumisuki uudistuu

YLEINEN ASUMISTUKI UUDISTUU

Uusi laki yleisestä asumistuesta tuli voimaan 1.1.2015. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää asumistukea ja helpottaa tuen hakemista. Toisaalta nyt uudistettu asumistuki tulee lisäämään asumistukimenoja huomattavasti. Suurimpana muutoksena on se, että hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä ei vaikuta siihen. Eikä siihen vaikuta myöskään hakijan varallisuus tai omaisuus. Lukuun ottamatta omaisuuden kautta tulevaa pääomatuloa; vuokra, korkotulot tai metsäomaisuuden tuotto. Alaikäisten lasten tulot eivät myöskään vaikuta yleisen asumistuen määrään eikä omaishoidon tuke huomioida siinä tulona. Yleinen asumistuki on edelleen 80 % hyväksyttävien enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.

Asumistuen tarkistamiseen tulee myös muutoksia. Tuki tarkistetaan jos tulot, pienenevät 200 €/kk tai nousevat 400 €/kk. Muutokset huomioidaan kuukautta nykyistä myöhemmin eli sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä.

Asumistukeen on tulossa 300 € suuruinen suojaosa eli ansiotulovähennys, joka tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Se koskee kaikkia tuensaajia ja astuu voimaan 1.9.2015. Kyseessä on sama summa, minkä työtön pystyy hankkimaan ilman, että se vaikuttaa työttömyyskorvaukseen. Sen osalta olen liian monta kertaa kuullut, että ” tein taas viime kuussa 300 € homman ja lopetin siihen”.

Asumistukea ja muita yhteiskunnan subjektiivisiä oikeuksia käytetään sumeilematta hyväksi. Sama on myös asumistukien kanssa, jota hyväksikäyttävät niin vuokralaiset kuin vuokranantajat. Mikä on sen varmempi vuokranmaksaja kuin yhteiskunta. Tämä on aiheuttanut tilanteen jossa vuokria korotetaan vuosittain niin paljon, että normaaleilla keskituloisilla ei ole varaa asua samoissa asunnoissa missä asuu asumistukiasukkaita.

Uudistuksen vaikutuksesta on arvioitu että 73 % yleisen asumistuen saajista tuen arvioidaan kasvavan ja noin 27 % tuen arvioidaan pienenevän. Tämä vaikuttaa olennaisesti myös etävanhempien tilanteeseen, koska uuden lain myötä lähihuoltaja voi ottaa suuremman asunnon ja omaisuus ei vaikuta enää, pois lukien omaisuuden tuotto, asumistuen määrään.

Suurentuneet asumisen kulut lisäävät luonnollisesti myös lähihuoltajan omavastuuta pienentäen samalla myös maksukykyä, jolloin etävanhemman osuus lasten taloudellisesta elatuksesta kasvaa.

Myös yhteiskunnan verotuloilla katettavat menot lisääntyvät entisestään. Olen joskus laskenut, että kahden lapsen yksinhuoltajavanhemman ei kannata mennä töihin jos bruttopalkka jää alle 3500,00 € olettaen että asuu vuokralla. Tämän uudistuksen myötä tilanne on vielä pahempi ja lähivanhempi on vaarassa pudota tuloloukkuun, jolloin taloudellisesti ei kannata mennä töihin. Tosin se näkyy sitten tulevaisuudessa heikkona urakehityksenä ja mahdollisesti pitkäaikaistyöttömyytenä.

Maassamme tulisi lähteä kiireesti purkamaan tuloloukkuja, joista tämä on yksi esimerkki. Verokertymää ei tule juuri lainkaan ja toisaalta perheen elantomenot maksetaan muiden kerryttämillä veroilla. Toisaalta perheestään erossa asuva vanhempi joutuu vastaamaan kokonaisuudessaan lasten taloudellisesta elatuksesta. Se ei voi olla vaikuttamatta työmotivaatioon.

Kesäisin terveisin

Ahti Hurmalainen

Puheenjohaja

 

Luottohäiriömerkintä viranomaispalvelujen esteenä?

Työttömyys, ylivelkaantuminen, konkurssit ja sen myötä maksuhäiriöisten henkilöiden määrä jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä on noin 367 000 kansalaisella maksuhäiriömerkintä eli n. 9 % kaikista 18 -vuotta täyttäneistä kansalaisista. Maksuhäiriömerkintöjä on kaiken ikäisillä, mutta erityisesti 25 – 39 vuotiaista miehistä se on 15 %:lla.

Maksuhäiriömerkinnät vaikuttavat estävästi pankkilainan, osamaksusopimuksen, vakuutuksen, vuokra-asunnon, luottokortin, työpaikan ja jopa pankkikortin saamiseen. Käytännössä luottohäiriöitä omaava kansalainen jää jopa perustuslain takaamien palveluiden ulkopuolelle.

Eri viranomaistahot siirtävät enenevässä määrin toimintojaan nettiin ja irtisanovat työntekijöitään. Erityisesti verotoimisto ja KELA on siirtynyt nettiin ja KELA:lle on siirtymässä myös toimeentulotukien maksatus. Kelan sivuille kirjaudutaan pankkikortilla. Miten tarjotaan lakisääteiset palvelut kohta lähes 500 000 kansalaiselle, joille ei myönnetä pankkikorttia luottohäiriömerkinnöistä johtuen vai joutuvatko he kerjuulle. Onko meidän tässäkin asiassa toimittava pankin ehdoilla eli pankin toimesta syrjäytetään huomattavan iso osa kansalaisista peruspalvelujen piiristä.

Ehkä meidän on tässäkin asiassa otettava mallia eteläisestä naapuristamme Virosta, jossa jokainen kansalainen saa valtiolta sirullisen henkilöllisyyskortin, millä kirjaudutaan eri viranomaisten palveluihin.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

LAKIEHDOTUKSET KOTIHOIDONTUEN JAKAMISESTA JA SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄKOTIOKEUDEN RAJOITTAMISESTA HYLÄTTIIN

Hallitus päätti osana rakennepakettiaan, että kotihoidon tuki jaetaan puoliksi vanhempien kesken ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan. Esimerkkinä poukkoilevasta haalitustyöskentelystä puolueiden puheenjohtajat peruivat nämä kaksi keskeistä perhelakiuudistusta.

Elatusvelvollisten Liitto ry antoi myös lausuntonsa STM:lle. Pidimme ehdotusta hyvänä muutoksena nykytilanteeseen, koska toteutuessaan kotihoidontuen jakaminen vanhempien kesken antaa myös mahdollisuuden lapsestaan erossa asuvalle vanhemmalle osallistua kotihoidon tuella lapsen elämään sen arjessa.

Tämä olisi ollut omiaan vahvistamaan tasa-arvoista vanhemmuutta. Lisäksi ko. seikka tulisi vahvistamaan lapsen ja vanhemman välistä keskinäistä suhdetta.

Esityksen huonoina tai korjattavina puolin Elatusvelvollisten liitto pitää sitä, että kotihoidon tuki myönnetään täysimääräisesti vain, jos kumpikin vanhempi käyttää kotihoidon tuen ajasta puolet. Seurauksena on perheen tulotason putoaminen jos ja kun toisella vanhemmalla on huomattavasti paremmat tulot kuin toisella.

Jos lapsen huolto on yksin lähihuoltajalla, ei kotihoidon tukea myönnetä etävanhemmalle. Kotihoidon tuki pitäisi ulottaa myös huollosta erotettuun vanhempaan.

Toteutuessaan laki olisi aiheuttanut lähes 100 euron lisäkustannukset ja olisi tuonut päivähoitoon 5000 uutta lasta. Toisaalta oikeuden subjektiiviseen päivähoitopaikkaan rajoittaminen olisi vapauttanut 6000 – 6500 uutta hoitopaikkaa.

Maamme taloudellinen tilanne on tällä hetkellä niin tiukka, että on mahdotonta luoda uusia palveluita ja kustannuksia leikkaamatta jostain muualta, että tässä näkökulmassa hallituksen päätös lakialoitteen poisvetämisestä oli varmasti hyvä.

Julkiseen talouteen ei voida sijoittaa enemmän vero euroja, mitä elinkeinoelämä veroina tuottaa.

Toivotaan, että taloutemme saadaan kuntoon uuden keväällä valittavan hallituksen toimesta ja sen myötä myös etävanhemmille tulee mahdollisuus olla mukana lastensa arjessa kotihoidon tuella riippumatta siitä, että ovatko he lapsen huoltajia tai huollosta erotettuja.

Terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Elatustuki puutteellisen elatuskyvyn perusteella

Ja sen merkitseminen tuomiolauselmaan.

Tuomioistuin velvoittaa vastaajan suorittamaan elatusapuna Maija Meikäläiselle 50,00 € puutteellisen elatusavun perusteella. Tällaisen tuomiolauselman perusteella KELA maksaa elatustuen 155,17 € ja tuomitun 50,00 € erotuksen eli 105,17 €.

Paljon on kuitenkin tilanteita, jossa puutteellinen elatuskyky on perusteltu tuomion perusteluissa edellisillä sivuilla eikä tuomiolauselmassa. Tällöin KELA on usein kieltäytynyt maksamasta elatustukea ja vedonnut omaan virheelliseen tulkintaansa. Ja lähtenyt usein jopa perimään aiemmin maksettua elatustukea.

Jokaiselle lapselle kuuluu elatustuki määrältään 155,17 €/kk, jos toinen vanhempi ei jostain syystä sitä kykene maksamaan tai maksaa sen tätä alhaisempana.

Tuomiota koskeva oikeudenkäymiskaaren 24 luku muutettiin vuonna 1998 perusteellisesti muun muassa siksi siten, että tuomiossa tulee olla sekä perustelut että tuomiolauselma. Perustelujen sisällyttäminen velvoitelauseeseen kyseisten sanojen avulla kansaneläkelaitoksen ja myös muutoksenhakulautakunnan haluamalla tavalla olisi siten nykyään kiellettyä.

Näin ollen jos lapsen elatusapu on vahvistettu perustuen puutteelliseen maksukykyyn tulee KELA:n suorittaa elatustukea siten, että lapsi saa täyden elatustuen 155,17 €/kk.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Velkojen vanhentuminen

Velkojen vanhentuminen riippuu velan tyypistä. Yleinen velan vanhentumisaika on 3 vuotta tai 5 vuotta. Tämä koskee kaikkia muita velkoja paitsi suoraan ulosottokelpoisia velkoja.

Erityinen vanhentumisaika on 5 vuotta ja se koskee veroja, julkisia maksuja, sairaala,- ja muita julkisen terveydenhuollon maksuja, elatusapuvelkoja ja sakkoja.

Velan lopullinen vanhentumisaika on 15 tai 20 vuotta, joka koskee kaikkia yksityishenkilöiden velkoja, joille on haettu tuomio eli ulosottoperuste ja jotka eivät ole vanhentuneet ym. vanhentumisaikojen puitteissa.

Yleinen 3 vuoden velan vanhenemisaika pitenee kolmesta vuodesta viiteen vuoteen, jos velasta on annettu ulosottoperuste. Yleinen vanhentumisaika voidaan katkaista muistuttamalla, jonka jälkeen vanhentumisaika alkaa kulumaan uudelleen.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja