Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Postilaatikko täynnä

”Postilaatikko on täynnä – uutta viestiä ei voi jättää”

Lapsestaan erossa oleva vanhempi / isä otti yhteyttä 26.09.2016 ja kertoi, että ei ollut nähnyt alle 10-vuotiasta tytärtään kesäkuun alun 2016 jälkeen. Isä oli yrittänyt ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen – tuloksetta. Hän oli soittanut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Yritti jättää soittopyyntöjä, käydä paikalla jne. Mikään ei onnistunut, kunnes eräänä päivänä isä ilahtui, kun lastenvalvoja soitti; ” Tiedättekö äidin puhelinnumeroa ” ? Isän toiveikkuus ja ilo haihtui heti – äidin perään kysellään, mutta isällä ei ole niin väliä. Useista yrityksistä huolimatta isä ei saanut yhteyttä kunnan lastenvalvojiin. Hän antoi tehtävän asiamiehelle. Asiamies ryhtyi tuumasta toimeen. Hän soitti kunnan lastenvalvojille. ”Postilaatikko on täynnä – uutta viestiä ei voi jättää” vastasi ensimmäinen numero. Toisen numeron osalta tulos oli jo lohdullisempi; ”Jätä viesti äänimerkin kuullessasi”. Asiamies jätti soittopyynnön ja puhelua ei ole tähän päivään mennessä tullut ja siitä on jo useampi päivä.

Lieneekö syynä resurssien puute, sairaslomat tms sellainen ? Tai vain ihan välinpitämättömyys etävanhemman ja lasten oikeuksista perhe-elämään ja oikeudesta oleskella toistensa luona ?
Kunnissa varmaan kannattaisi kerrata lastenvalvojien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvaa ja tehtäviä.

Tämä oli tarina elävästä elämästä ja näitä tarinoita alkaa olemaan liikaa muillakin sektoreilla (vrt pankit ja vakuutuslaitokset). Kyseessä oli kuitenkin elämää suurempi asia, isän ja lasten oikeudesta tavata toisiaan. Ja luoda yli elämän kantava suhde. Tämän esimerkin kaltaisia tapahtumia ei saa tapahtua. ! Varsinkin kun pitää olla itsestään selvä asia isän ja lapsen oikeudesta yhteiseen aikaan ja oleiluun toistensa kanssa.

Elatusvelvollisten Liitto ry
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja

 

 

Asumistuki erotilanteessa



Asumistuen ja muiden tukien merkitys perheille ja erityisesti erotilanteessa !

Yhteiskuntamme vapautuu ja tutkimusten mukaan erityisesti pienten lasten äidit ja 50- vuotta täyttäneet haluavat kokea vapauden elää vielä ilman kumppanin tuomaa rajoitusta. Tästä yli 50 - vuotiaiden erobuumista olemme saaneet lukea viime aikoina lehtien sivuilta.  Yhä useammin on tullut eteen tilanteista, jossa halutaan vain lapsi / lapsia,  ei toista vanhempaa. Varsinkin nyt kun se on yhteiskunnan subjektiivisten etujen ja tukien puitteissa mahdollista. Halutaan kokea vielä vapautta.

Olen joskus kirjoittanut Helsingin Sanomiin laajan artikkelin, että kahden lapsen yksinhuoltajavanhemman ei taloudellisesti kannata mennä töihin jos bruttotulot eivät ylitä n. 4000,00 €. Varsinkin kun asuu vuokralla. Mistä työstä tänä päivänä saa bruttona noin paljon. Vuoden 2015 alussa tuli uusi asumistukilaki, joka astui voimaan 0.09.2015.  Siinä asumistukena annetaan 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Enimmäisasumistuen määrään vaikuttaa enää vain asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Asunnon valmistumisvuosi, lämmitys ja asunnon koko ei enää vaikuta asumistuen määrään. Toisaalta hakijan omaisuuskaan ei enää vaikuta.

Näin ollen voimme vain todeta, että KELA:n maksamien asumistukien määrä kasvaa koko ajan. Monessa kunnan tai yksityisen vuokraamissa asunnoissa asuu vain asumistukiasiakkaita. Vuokrat ovat karanneet tavallisen työtätekevän käsistä. Toisaalta vuokran saanti on varmaa kun KELA maksaa sen. Osin tästä syystä vuokrat ovat nousseetkin kohtuuttomasti. Vuokra tulee varmasti, kun se tulee asumistuen kautta.

Kuluneen vuoden aikana on tullut eteeni lukuisia tapauksia, joissa joskus jopa molemmat vanhemmat ovat jättäytyneet työelämän ulkopuolelle kovan verotuksen, tuloloukkujen ja eron seurauksena. Voi vain kysyä, että onko taloudellisesti järkevää tehdä töitä, jos kohtuullisen suurista tuloista menee yli puolet veroa, asumiskulujen, elatusapujen, oman tarpeen 500,00  € jälkeen jää vain 20,00 € käteen. Tilanteessa, jossa myös hyvin kouluttautunut lähihuoltaja jättäytyy työelämän ulkopuolelle opiskelemaan, työttömäksi tai osa-aikatyöhön. Puhutaan jokaisen oikeudesta valita elämän tilanteensa ! Aikaisempina vuosina alhaisen palkkatason omaavat ovat usein jättäytyneet työelämän ulkopuolelle. Nyt näyttäisi olevan kehittymässä tilanne, jossa keskiluokan ei  enää kannata käydä töissä ja voi saada paremman elintason vain olemalla kotona tai opiskelemassa. Työstressikään ei silloin paljon paina. Miten työuran ja työllistymisen silloin käy ?

Herää kysymys, että kuka kohta maksaa veroillaan nämä ns. ”saavutetut edut” ? Onneksi kuitenkin valtaosa meistä lähtee joka aamu töihin ja maksaa veronsa.

Kesäisin terveisin ja iloista työmieltä

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
GSM 0400617 843

 

Varattomuus - mitä se tarkoittaa?

Jos ulosottomies toteaa perinnässä, että velallisella ei ole tuloa eikä omaisuutta, merkitään velallinen varattomaksi ja palautetaan ulosottoasiat velkojille (varattomuuseste). Velkoja voi lähettää saatavansa jatkossa uudelleen ulosottoon koska tahansa ja erityisesti, jos kuulee velallisen työllistyneen tai perineen jotakin.

Ulosottoviranomainen ei itse pidä luottotietorekisteriä, vaan hän lähettää varattomiksi tai tuntemattomiksi toteamistaan velallisista tiedot luottotietorekisterien pitäjille. Myös sellaisista velallisista lähetetään tiedot, joiden maksujen perinnässä ei ole suppeassa ulosotossa löytynyt riittävästi ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta.

Jos velka tai ulosotto on osoittautunut perusteettomaksi,  poistetaan tieto kokonaan luottotietorekistereistä.  Jos velallinen maksaa suppeassa ulosotossa olevan velan poistetaan se myös rekistereistä.

Velallisen pyynnöstä ulosottomies voi ilmoittaa luottotietorekisterin pitäjälle, jos muu kuin suppeassa ulosotossa oleva velka on maksettu.

Paljon puhuttu ehdotus positiivisesta luottotietorekisteristä ei ole vieläkään valmistunut ja se olisi maksuhäiriöisten kannalta todella positiivinen asia ja sen synnyttämiseksi tulisi työskennellä aktiivisesti eri tahoilla.

Kesäisin terveisin

Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja

 

Elatusapujen indeksien muutokset

ELATUSTUKIEN JA- APUJEN INDEKSIN MUUTOKSET

Elatustuki ja elatusapu ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin, joka laski vuoden 2016 alusta
0,26 %. Täysimääräinen elatustuki vuoden 2016 alusta on 154,77 €/kk/lapsi

Kela muuttaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Elatusvelvollisen eli lapselle maksavan vanhemman tulee itse omaehtoisesti muuttaa tarkistaa uusi elatusapu indeksillä. Indeksikorotus on myös heti eräännyttyään täytäntöönpanokelpoinen perittäväksi ulosottotoimin.

Luonnollisesti indeksi muuttaa myös elatusapuja ja vuoden 2016 alusta indeksi laskikin 0,26 %. Oli muuten minun muistini mukaan ensimmäinen kerta, kun näin kävi. Lieneekö tämä sitä sisäistä devalvaatiota.

Elatusapuvelkojen maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat myös indeksitarkistuksen yhteydessä. Maksuvapautuksen voi saada työtön työnhakija vuoden 2016 alusta, jos elatusvelvollisen tulot ovat enintään 1092,00 €/kk. Tuloraja nousee jokaista elatusvelvollisen alaikäistä lasta kohden 273,00 €/kk/lapsi. Tämä ei koske niitä lapsia, joille on myönnetty elatustuki.

Korostan lopuksi vielä sitä, että maksuvapautuksen saa työtön työnhakija, jonka tulot jäävät alle tuon 1092,00 €/kuukaudessa. Eli jos sinulla on pöytälaatikossa yritys, jonka lopettaminen voisi maksaa kohtuuttoman paljon, et saa maksuvapautusta.

Näillä keinoillako sitä sitten kannustetaan ihmisiä yrittämään, kun on riski että jäät ilman tiettyjä yhteiskunnallisia subjektiivisia oikeuksia.

Kesäisin terveisin

Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja

 

 

Kotihoidon tuki

KOHTUUTON PERHEPOLITIIKKA JA TUKIVIIDAKKO ETÄVANHEMMAN ONGELMANA

”Siinähän maksat elareita, minä en tule koskaan menemään töihin”.

Tämä lausahdus tuli suullisesti usean lapsen lähihuoltajalta, jolla on kaksi korkeakoulututkintoa, mutta maamme perhepolitiikan ja joiltain osin kohtuuttomien tukien seurauksena hän on jäänyt kotiin lasten kanssa. Tämä on meillä mahdollista, koska meille on  luotu järjestelmä, joka kannustaa jäämään kotiin pienten lasten kanssa.

Vanhemmat voivat itse hoitaa lastaan kotona kotihoidon tuella. jos perheen nuorin lapsi on alle 3-vuotias. Oikeus kotihoidon tukeen alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä.

Kotihoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan  341,27 €/kk, kuntien omat lisät esim. Espoo-lisä on 218,64 € ja mahdollinen tulosidonnainen hoitoraha 182,64 €/kk. Nämä kaikki yhteensä tekevät 742,55 €/kk. Tämä on ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta lapsesta. Muista alle 3-vuotiaista sisaruksista lakisääteinen hoitolisä on 102,17 €/kk ja yli 3-vuotiaista ja alle kouluikäisistä hoitoraha on 65,65 €/kk/lapsi. Kotihoidon tuki lisineen on saajalleen veronalaista tuloa.

HS kirjoituksen 14.03.2016 mukaisesti Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Regnér arvosteli järjestelmäämme ” Idioottimainen järjestelmä” puhuessaan naisten päivän tilaisuudessa Tukholmassa. Norjalaiset Bergenin yliopiston tutkijat olivat vertailleet sosiaalijärjestelmiä Pohjoismaissa ja Suomi erottui selvästi muista kotihoidon tuen johdosta.  Kotihoidon tuen johdosta lapsia hoidetaan pitkään kotona, koska ei ole taloudellisesti kannattavaa mennä töihin. Muissa Pohjoismaissa 96 – 97 % 3 – 5 vuotiaista lapsista on päiväkodissa. Meillä luku on 74 %.

Yleisistä perhepoliittisista keinoista Euroopassa ja Pohjoismaissa juuri kotihoidon tuen kielteiset vaikutukset työmarkkinoiden tasa-arvoon ovat selkeästi osoitettavissa. Tuki viivästyttää äitien paluuta erityisesti Suomessa työelämään ja pienentää tuloja sen jälkeen. Myös työura ja eläkkeen karttuminen heikentyy kotihoidon tuen johdosta.

Ruotsi ja Saksa lakkauttivat kotihoidon tuen juuri vähän aikaa sitten. Tanskassa ja Islannissa kotihoidon tukea ei ole koskaan ollutkaan ja Norjassa sitä voivat saada 1 -2 vuotiaiden vanhemmat.

Nykyinen hallituksemme ei ole ottanut kantaa tähän asiaan edes näkyvissä olevien pakollisten leikkausten ja säästöjen perusteella.

Kotihoidontuki asettaa myös lapsistaan erossa asuvat vanhemmat eriarvoiseen asemaan lähihuoltajan kanssa.

Yhä useammin vanhemmat eroavat kun lapset ovat pieniä ja toinen vanhempi, useimmiten äiti on vanhempainrahakaudella. Vanhempainrahakausi  jatkuu lapsen 9 kuukauden ikään saakka. Tämän jälkeen on mahdollisuus jäädä lapsen 3 vuoden ikään saakka kotihoidon tuelle.

Elatusapua määrättäessä huomioidaan lapsen elatuksen tarve ja vanhempien mahdollisuudet vastata lapsen elatuksesta. Kun toinen vanhempi on vanhempainrahakaudella ei hänellä luonnollisesti ole mahdollisuuksia vastata lapsen taloudellisesta elatuksesta, joten erotilanteessa taloudellinen vastuu kohdistuu lähes kokonaisuudessaan etävanhemmalle. Usein elatusavut ovat tällöin kohtuuttomia ja niiden avulla ” ulosmitataan etävanhemman – usein isän maksukykyä”. Usein etävanhemmat lähtevät hakemaan muutosta elatusapuihin vanhempainrahakauden jälkeen ja joutuvat pettymään, kun lähivanhempi jättäytyy kotihoidon tuelle.

Kotihoidontuen ansiosta ja varsinkin jos lähivanhempi saa uusia lapsia joutuu etävanhempi ” elämään löysässä hirressä ” eli vastaamaan usein lasten taloudellisesta elatuksesta heidän 18-vuoden ikäänsä saakka ja jopa vielä sen jälkeenkin koulutusavustuksen muodossa.

Viittaukset lasten elatuksen osalta laissakin mainittuun ankaroitettuun vastuuseen eivät tässä toteudu vaan on yleisesti hyväksytty, että lähivanhemmalla on oikeus jäädä kotihoidontuelle ja jättää vastuu lasten taloudellisesta elatuksesta etävanhemmalle.

Lähihuoltajien motiivia jäädä kotiin edesauttaa myös mahdollinen asumistuen menetys, päivähoitopaikan maksuttomuuden poisto ja muut yhteiskunnan subjektiiviset tuet. Huomioiden kaikki etuudet ja tuet mitä lähivanhempi saa, erityisesti asuessaan vuokralla, ei hänen kannata useinkaan työllistyä alle 4000,00 € kuukausittaisella palkalla.

Etävanhemman tilannetta ei ainakaan paranna lähihuoltajan mahdollisuus edelleenkin nostaa kanne lapsen nimissä elatusapujen korottamiseksi, ilman mitään riskiä oikeudenkäyntikuluista. Tämä onkin aiheuttanut tilanteen, jossa nostetaan usein perusteeton kanne tilanteessa, jossa etävanhempi on maksukyvytön esim. työttömyyden johdosta.

Tätä taustaa vasten ja huomioiden tulevat pakolliset leikkaukset kannattaisi varmaan miettiä kotihoidon tuen jos ei kertakaikkista poistamista niin ainakin leikkausta, samoin kuin Elatusvelvollisten liiton lakialoitteen vahvistamista liittyen oikeudenkäyntikuluihin lasten elatusapuasioissa.

Keväisin  terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja