Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Kotihoidon tuki

KOHTUUTON PERHEPOLITIIKKA JA TUKIVIIDAKKO ETÄVANHEMMAN ONGELMANA

”Siinähän maksat elareita, minä en tule koskaan menemään töihin”.

Tämä lausahdus tuli suullisesti usean lapsen lähihuoltajalta, jolla on kaksi korkeakoulututkintoa, mutta maamme perhepolitiikan ja joiltain osin kohtuuttomien tukien seurauksena hän on jäänyt kotiin lasten kanssa. Tämä on meillä mahdollista, koska meille on  luotu järjestelmä, joka kannustaa jäämään kotiin pienten lasten kanssa.

Vanhemmat voivat itse hoitaa lastaan kotona kotihoidon tuella. jos perheen nuorin lapsi on alle 3-vuotias. Oikeus kotihoidon tukeen alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä.

Kotihoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan  341,27 €/kk, kuntien omat lisät esim. Espoo-lisä on 218,64 € ja mahdollinen tulosidonnainen hoitoraha 182,64 €/kk. Nämä kaikki yhteensä tekevät 742,55 €/kk. Tämä on ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta lapsesta. Muista alle 3-vuotiaista sisaruksista lakisääteinen hoitolisä on 102,17 €/kk ja yli 3-vuotiaista ja alle kouluikäisistä hoitoraha on 65,65 €/kk/lapsi. Kotihoidon tuki lisineen on saajalleen veronalaista tuloa.

HS kirjoituksen 14.03.2016 mukaisesti Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Regnér arvosteli järjestelmäämme ” Idioottimainen järjestelmä” puhuessaan naisten päivän tilaisuudessa Tukholmassa. Norjalaiset Bergenin yliopiston tutkijat olivat vertailleet sosiaalijärjestelmiä Pohjoismaissa ja Suomi erottui selvästi muista kotihoidon tuen johdosta.  Kotihoidon tuen johdosta lapsia hoidetaan pitkään kotona, koska ei ole taloudellisesti kannattavaa mennä töihin. Muissa Pohjoismaissa 96 – 97 % 3 – 5 vuotiaista lapsista on päiväkodissa. Meillä luku on 74 %.

Yleisistä perhepoliittisista keinoista Euroopassa ja Pohjoismaissa juuri kotihoidon tuen kielteiset vaikutukset työmarkkinoiden tasa-arvoon ovat selkeästi osoitettavissa. Tuki viivästyttää äitien paluuta erityisesti Suomessa työelämään ja pienentää tuloja sen jälkeen. Myös työura ja eläkkeen karttuminen heikentyy kotihoidon tuen johdosta.

Ruotsi ja Saksa lakkauttivat kotihoidon tuen juuri vähän aikaa sitten. Tanskassa ja Islannissa kotihoidon tukea ei ole koskaan ollutkaan ja Norjassa sitä voivat saada 1 -2 vuotiaiden vanhemmat.

Nykyinen hallituksemme ei ole ottanut kantaa tähän asiaan edes näkyvissä olevien pakollisten leikkausten ja säästöjen perusteella.

Kotihoidontuki asettaa myös lapsistaan erossa asuvat vanhemmat eriarvoiseen asemaan lähihuoltajan kanssa.

Yhä useammin vanhemmat eroavat kun lapset ovat pieniä ja toinen vanhempi, useimmiten äiti on vanhempainrahakaudella. Vanhempainrahakausi  jatkuu lapsen 9 kuukauden ikään saakka. Tämän jälkeen on mahdollisuus jäädä lapsen 3 vuoden ikään saakka kotihoidon tuelle.

Elatusapua määrättäessä huomioidaan lapsen elatuksen tarve ja vanhempien mahdollisuudet vastata lapsen elatuksesta. Kun toinen vanhempi on vanhempainrahakaudella ei hänellä luonnollisesti ole mahdollisuuksia vastata lapsen taloudellisesta elatuksesta, joten erotilanteessa taloudellinen vastuu kohdistuu lähes kokonaisuudessaan etävanhemmalle. Usein elatusavut ovat tällöin kohtuuttomia ja niiden avulla ” ulosmitataan etävanhemman – usein isän maksukykyä”. Usein etävanhemmat lähtevät hakemaan muutosta elatusapuihin vanhempainrahakauden jälkeen ja joutuvat pettymään, kun lähivanhempi jättäytyy kotihoidon tuelle.

Kotihoidontuen ansiosta ja varsinkin jos lähivanhempi saa uusia lapsia joutuu etävanhempi ” elämään löysässä hirressä ” eli vastaamaan usein lasten taloudellisesta elatuksesta heidän 18-vuoden ikäänsä saakka ja jopa vielä sen jälkeenkin koulutusavustuksen muodossa.

Viittaukset lasten elatuksen osalta laissakin mainittuun ankaroitettuun vastuuseen eivät tässä toteudu vaan on yleisesti hyväksytty, että lähivanhemmalla on oikeus jäädä kotihoidontuelle ja jättää vastuu lasten taloudellisesta elatuksesta etävanhemmalle.

Lähihuoltajien motiivia jäädä kotiin edesauttaa myös mahdollinen asumistuen menetys, päivähoitopaikan maksuttomuuden poisto ja muut yhteiskunnan subjektiiviset tuet. Huomioiden kaikki etuudet ja tuet mitä lähivanhempi saa, erityisesti asuessaan vuokralla, ei hänen kannata useinkaan työllistyä alle 4000,00 € kuukausittaisella palkalla.

Etävanhemman tilannetta ei ainakaan paranna lähihuoltajan mahdollisuus edelleenkin nostaa kanne lapsen nimissä elatusapujen korottamiseksi, ilman mitään riskiä oikeudenkäyntikuluista. Tämä onkin aiheuttanut tilanteen, jossa nostetaan usein perusteeton kanne tilanteessa, jossa etävanhempi on maksukyvytön esim. työttömyyden johdosta.

Tätä taustaa vasten ja huomioiden tulevat pakolliset leikkaukset kannattaisi varmaan miettiä kotihoidon tuen jos ei kertakaikkista poistamista niin ainakin leikkausta, samoin kuin Elatusvelvollisten liiton lakialoitteen vahvistamista liittyen oikeudenkäyntikuluihin lasten elatusapuasioissa.

Keväisin  terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja