Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Päiväsakko ja sen laskeminen

Käräjäoikeuden tuomioista lievin on sakko. Sakon voi määrätä sakkomenettelyssä myös poliisi tai syyttäjä.  Poliisin lisäksi sakon voi määrätä myös tulli tai rajavirkamies.

Mikäli sakko ei saada perityksi edes ulosottotoimin, voi käräjäoikeus muuntaa sen vankeudeksi. Tällöin yksi vankeuspäivä vastaa kolmea päiväsakkoa.

Sakko määrätään ja tuomitaan päiväsakkoina. Mitä vakavammasta teosta on kyse, sitä suurempi päiväsakkojen lukumäärä on. Suurin lain sallima päiväsakkojen määrä on 120. Jos rikoksi on useita niin tällöin 240.

Yhden päiväsakon määrä perustuu tuomitun nettotuloihin. Nettotulo muodostuu bruttoloista verojen ja pakollisten vakuutusten vähentämisen jälkeen. Se on ns. käteen jäävä summa. Tämän jälkeen nettotuloista vähennetään vielä 255,00 €. Näin saatu rahamäärä jaetaan 60:llä. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää päiväsakon määrää 3.00 €:lla. Pienin päiväsakko on 6,00 €.

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

TÄYDENNYSPERUKIRJA

Jos pesään ilmaantuu perunkirjoituksen jälkeen uusia varoja tai velkoja, on pesän osakkaiden toimitettava täydennysperunkirjoitus (PK 20:10 ja PerVL 38.1 §). Jos poisjääneet myöhemmin ilmitulleet varat tai velat ovat vähäiset, ei verohallinto yleensä vaadi uuden perunkirjoituksen toimittamista, ellei verotusta ole ehditty toimittaa. Useimmiten riittää, että pesäilmoittaja ilmoittaa vähäisen muutoksen kirjallisen ja allekirjoituksellaan varustettuna.  Jos verotus on jo toimitettu on tilanne toinen. Jos puuttuvat varat tai poisjääneet velat ovat vähintään tuhansia euroja ei muotovaatimuksia voida ohittaa.

Täydennysperunkirjoitusta koskee perintöverotuksen kymmenen vuoden absoluuttinen vanhentumisaika, joka lasketaan perinnönjättäjän kuolemasta lukien. Lisäperukirjalla ei voida pidentää vanhentumista. Myös täydennysperukirjan vanhentumisaika luetaan siis alkuperäisestä saannosta.

Vrt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 2.1.2007 Nro 07/0003/1. Perinnönjättäjä oli kuollut 9.7.1983 ja perunkirjoitus toimitettiin hänen jälkeensä 29.11.1983 ja verotus 29.03.1984. 13.08.2003 ilmeni merkittävän talletuksen poisjääminen perukirjasta. Täydennysperukirjoistus toimitettiin 30.06.2004. Verotoimisto teki asiassa verottamatta jättämispäätöksen perustuen verovelkasuhteen vanhenemiseen.

Täydennysperukirja on laadittava kuukauden kuluessa siitä, kun puuttuneet varat tai velat ovat tulleet tietoon ja täydennysperukirja on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa täydennysperunkirjoituksesta verottajalle.

Usein täydennysperukirjan sisältönä voi olla kohteita, kuten osakkeita, joiden hinnan määritys niin perinnönjättäjän kuollessa kuin hankintahinnankin osalta on kohtuuttoman vaikeaa. Usein käytetään 40 % hankintahinta olettamaa. Jos ei täyty Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen 2.1.2007 perusteet.

Keväisin terveisin

ORASMUS KY

Ahti Hurmalainen

Toimitusjohtaja

GSM 0400624843

 

Asumistuki erotilanteessa



Asumistuen ja muiden tukien merkitys perheille ja erityisesti erotilanteessa !

Yhteiskuntamme vapautuu ja tutkimusten mukaan erityisesti pienten lasten äidit ja 50- vuotta täyttäneet haluavat kokea vapauden elää vielä ilman kumppanin tuomaa rajoitusta. Tästä yli 50 - vuotiaiden erobuumista olemme saaneet lukea viime aikoina lehtien sivuilta.  Yhä useammin on tullut eteen tilanteista, jossa halutaan vain lapsi / lapsia,  ei toista vanhempaa. Varsinkin nyt kun se on yhteiskunnan subjektiivisten etujen ja tukien puitteissa mahdollista. Halutaan kokea vielä vapautta.

Olen joskus kirjoittanut Helsingin Sanomiin laajan artikkelin, että kahden lapsen yksinhuoltajavanhemman ei taloudellisesti kannata mennä töihin jos bruttotulot eivät ylitä n. 4000,00 €. Varsinkin kun asuu vuokralla. Mistä työstä tänä päivänä saa bruttona noin paljon. Vuoden 2015 alussa tuli uusi asumistukilaki, joka astui voimaan 0.09.2015.  Siinä asumistukena annetaan 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Enimmäisasumistuen määrään vaikuttaa enää vain asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Asunnon valmistumisvuosi, lämmitys ja asunnon koko ei enää vaikuta asumistuen määrään. Toisaalta hakijan omaisuuskaan ei enää vaikuta.

Näin ollen voimme vain todeta, että KELA:n maksamien asumistukien määrä kasvaa koko ajan. Monessa kunnan tai yksityisen vuokraamissa asunnoissa asuu vain asumistukiasiakkaita. Vuokrat ovat karanneet tavallisen työtätekevän käsistä. Toisaalta vuokran saanti on varmaa kun KELA maksaa sen. Osin tästä syystä vuokrat ovat nousseetkin kohtuuttomasti. Vuokra tulee varmasti, kun se tulee asumistuen kautta.

Kuluneen vuoden aikana on tullut eteeni lukuisia tapauksia, joissa joskus jopa molemmat vanhemmat ovat jättäytyneet työelämän ulkopuolelle kovan verotuksen, tuloloukkujen ja eron seurauksena. Voi vain kysyä, että onko taloudellisesti järkevää tehdä töitä, jos kohtuullisen suurista tuloista menee yli puolet veroa, asumiskulujen, elatusapujen, oman tarpeen 500,00  € jälkeen jää vain 20,00 € käteen. Tilanteessa, jossa myös hyvin kouluttautunut lähihuoltaja jättäytyy työelämän ulkopuolelle opiskelemaan, työttömäksi tai osa-aikatyöhön. Puhutaan jokaisen oikeudesta valita elämän tilanteensa ! Aikaisempina vuosina alhaisen palkkatason omaavat ovat usein jättäytyneet työelämän ulkopuolelle. Nyt näyttäisi olevan kehittymässä tilanne, jossa keskiluokan ei  enää kannata käydä töissä ja voi saada paremman elintason vain olemalla kotona tai opiskelemassa. Työstressikään ei silloin paljon paina. Miten työuran ja työllistymisen silloin käy ?

Herää kysymys, että kuka kohta maksaa veroillaan nämä ns. ”saavutetut edut” ? Onneksi kuitenkin valtaosa meistä lähtee joka aamu töihin ja maksaa veronsa.

Kesäisin terveisin ja iloista työmieltä

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
GSM 0400617 843

 

Postilaatikko täynnä

”Postilaatikko on täynnä – uutta viestiä ei voi jättää”

Lapsestaan erossa oleva vanhempi / isä otti yhteyttä 26.09.2016 ja kertoi, että ei ollut nähnyt alle 10-vuotiasta tytärtään kesäkuun alun 2016 jälkeen. Isä oli yrittänyt ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen – tuloksetta. Hän oli soittanut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Yritti jättää soittopyyntöjä, käydä paikalla jne. Mikään ei onnistunut, kunnes eräänä päivänä isä ilahtui, kun lastenvalvoja soitti; ” Tiedättekö äidin puhelinnumeroa ” ? Isän toiveikkuus ja ilo haihtui heti – äidin perään kysellään, mutta isällä ei ole niin väliä. Useista yrityksistä huolimatta isä ei saanut yhteyttä kunnan lastenvalvojiin. Hän antoi tehtävän asiamiehelle. Asiamies ryhtyi tuumasta toimeen. Hän soitti kunnan lastenvalvojille. ”Postilaatikko on täynnä – uutta viestiä ei voi jättää” vastasi ensimmäinen numero. Toisen numeron osalta tulos oli jo lohdullisempi; ”Jätä viesti äänimerkin kuullessasi”. Asiamies jätti soittopyynnön ja puhelua ei ole tähän päivään mennessä tullut ja siitä on jo useampi päivä.

Lieneekö syynä resurssien puute, sairaslomat tms sellainen ? Tai vain ihan välinpitämättömyys etävanhemman ja lasten oikeuksista perhe-elämään ja oikeudesta oleskella toistensa luona ?
Kunnissa varmaan kannattaisi kerrata lastenvalvojien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvaa ja tehtäviä.

Tämä oli tarina elävästä elämästä ja näitä tarinoita alkaa olemaan liikaa muillakin sektoreilla (vrt pankit ja vakuutuslaitokset). Kyseessä oli kuitenkin elämää suurempi asia, isän ja lasten oikeudesta tavata toisiaan. Ja luoda yli elämän kantava suhde. Tämän esimerkin kaltaisia tapahtumia ei saa tapahtua. ! Varsinkin kun pitää olla itsestään selvä asia isän ja lapsen oikeudesta yhteiseen aikaan ja oleiluun toistensa kanssa.

Elatusvelvollisten Liitto ry
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja

 

 

Elatusapujen indeksien muutokset

ELATUSTUKIEN JA- APUJEN INDEKSIN MUUTOKSET

Elatustuki ja elatusapu ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin, joka laski vuoden 2016 alusta
0,26 %. Täysimääräinen elatustuki vuoden 2016 alusta on 154,77 €/kk/lapsi

Kela muuttaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Elatusvelvollisen eli lapselle maksavan vanhemman tulee itse omaehtoisesti muuttaa tarkistaa uusi elatusapu indeksillä. Indeksikorotus on myös heti eräännyttyään täytäntöönpanokelpoinen perittäväksi ulosottotoimin.

Luonnollisesti indeksi muuttaa myös elatusapuja ja vuoden 2016 alusta indeksi laskikin 0,26 %. Oli muuten minun muistini mukaan ensimmäinen kerta, kun näin kävi. Lieneekö tämä sitä sisäistä devalvaatiota.

Elatusapuvelkojen maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat myös indeksitarkistuksen yhteydessä. Maksuvapautuksen voi saada työtön työnhakija vuoden 2016 alusta, jos elatusvelvollisen tulot ovat enintään 1092,00 €/kk. Tuloraja nousee jokaista elatusvelvollisen alaikäistä lasta kohden 273,00 €/kk/lapsi. Tämä ei koske niitä lapsia, joille on myönnetty elatustuki.

Korostan lopuksi vielä sitä, että maksuvapautuksen saa työtön työnhakija, jonka tulot jäävät alle tuon 1092,00 €/kuukaudessa. Eli jos sinulla on pöytälaatikossa yritys, jonka lopettaminen voisi maksaa kohtuuttoman paljon, et saa maksuvapautusta.

Näillä keinoillako sitä sitten kannustetaan ihmisiä yrittämään, kun on riski että jäät ilman tiettyjä yhteiskunnallisia subjektiivisia oikeuksia.

Kesäisin terveisin

Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja