Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Tulojen vaikutus opintotukeen ja toimeentulotukeen

Opiskelija voi saada Kelalta opintorahaa, opintolainaa, opintotuen asumislisää ja yleistä asumistukea !

Hakijan omaisuus ei vaikuta opintotukeen, mutta omaisuuden tuotto vaikuttaa. Voit omistaa arvopapereita, kiinteistöjä jne. kuinka paljon vain, mutta ainoastaan osinkotuotto ja vuokrattuotto vaikuttaa opintotukeen. Vuositulo sisältäen opiskelijan vuodessa saamat kaikki tulot mukaan lukien ansio,- ja pääomatulot vaikuttavat opintotukeen.  Kaikki voitolliset kaupat lisäävät tuloja ja tappioita ei vähennetä opintotuen valvonnassa.

ASUMISTUKI

Yleisen asumistuen saajan varallisuus ei vaikuta asumistukeen.Osinko ,- ja korkotuotot huomioidaan 10,00 €/kk ylittävän määrän osalta. Yksittäiset luovutusvoitot eivät vaikuta asumistukeen. Jos arvopaperikauppa on ammattimaista niin ja jatkuvaa vaikuttaa se asumistukeen.

TOIMEENTULOTUKI

Toimeentulotuki on viimesijainen tuki ja siihen vaikuttaa lähes kaikki tulot. Tuen saajan on realisoitava ja muutettava rahaksi, ennen kuin saa toimeentulotukea. Kaikki helposti realisoitava on muutettava rahaksi. Toimeentuloa turvaavaa omaisuutta ei tarvitse realisoida (auto, työvälineet). Pääomatulot vaikuttavat nettomääräisesti.

Terveisin

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

 

Miksi isi ei tule?

Tällaisen kysymyksen saa kuulla liian moni lähihuoltaja monta kertaa vuodessa. Lasten elämään kuuluvat sopimukset on tehty, mukaan lukien tapaamissopimukset. Useista syistä johtuen muualla asuva vanhempi ei kuitenkaan noudata sopimusta, vaan lapset kurkkivat turhaan ikkunasta ja lähivanhempi joutuu selittämään lapsille usein muunneltua totuutta.

Syitä muualla asuvan tapaamattomuuteen on useita ja pienin niistä ei useinkaan ole lähivanhemman toiminta tapaamisten toteuttamiseksi. Lähivanhempi käyttää lasta hyväkseen aseena toista vanhempaa kohtaan, mustasukkaisuus toisen löydettyä uuden kumppanin ja mahdollisesti jatkuva häirintä lapsen ollessa tapaamisella muualla asuvan vanhemman luona.

Jos muualla asuva vanhempi ei syystä tai toisesta halua tavata lastaan tai tule tapaamiselle ei toisella vanhemmalla ole juurikaan keinoja toteuttaa tapaamisia. Tähän epäkohtaan ei ole puututtu vielä mitenkään ja uhkasakko tai muu sanktio ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu.  Jos vastahakoinen vanhempi pakotetaan tapaamiselle vaikka uhkasakon nojalla ei se ole lapselle hyväksi. Lapsi aistii helposti tällaiset asiat.

Olen jo vuonna 2009 kirjoittanut lehdessä tästä ongelmasta ja totesin tällöin, että luonapidon määrän pitää vaikuttaa elatusavun määrään. Nyt vähennys ministeriön ohjeistuksen mukaan on vain enintään 63,50 €/kk/lapsi jos lapsi on vuoroviikoin tapaavan vanhemman luona. Nyt uuden lastenhuoltolain mietinnön sisällön mukaisesti vuoroviikoin olevat tapaamiset mahdollistavat, että elatusapua ei maksa kumpikaan jos olosuhteet samankaltaiset.

Mielestäni uusi lastensuojelulaki korjaa tämänkin ongelman. Usein muualla asuvalla vanhemmalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tavata lapsiaan, jos elatusapu on vahvistettu täysimääräisesti vaikka hän tapaisi lapsiaan vuoroviikoin. Tällöin korkea elatusapu huomioiden tapaamisten määrä ei mahdollista normaalien kodinomaisten olosuhteiden luomista muualla asuvalle vanhemmalle.

Onneksi kuitenkin valtaosa muualla asuvista vanhemmista tapaa lapsiaan sopimusten mukaan ja he haluaisivat tavata paljon enemmänkin. Nähdäkseni uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa tämän paremmin.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Onko kuitti kadonnut vai väri lähtenyt?

Tämän ongelman eteen on jokainen joskus joutunut. Kun on maksettu käteisellä tai jopa pankkikortilla niin kuitti on saattanut hävitä tai paperista hävinnyt muste. Yleensä maksupäätteiden tulostamien kuittien väri on niin huonoa, että se haihtuu paperista muutaman kuukauden päästä. Toki voit kopioida kuitin, mutta kun se useimmiten jää tekemättä.

Liiketoimintaan koskevat tositteet viedään kirjanpitoon ja ne ovat yleensä ulkopuolisen tahon antamia. Jos ulkopuolista tositetta ei löydy, voi syitä olla moninaisia; paperi on voinut loppua kuittikoneesta, kuitti on voinut pudota, kuitti on voinut muuten tuhoutua tai sitten väri on lähtenyt. Yksityishenkilön ei tarvitse maksaa yrityksen kuluja ja tällöin on laadittava kuitti itse.  Sen pitää kuitenkin sisältää kirjanpitolain 5:2§ mukaiset vaatimukset tositteiden osalta. Kuitissa pitää lukea tuotteen tai palvelun nimike, koska ja keneltä ostettu. Myös selvitys alkuperäisen kuitin puuttumisesta tulee sisältyä itse tehtyyn kuittiin.

Arvonlisäverolain osalta itse tehty kuitti on kuitenkin ongelmallinen. Itse laaditut kuitit eivät täytä arvonlisäverolain vaatimuksia, joten niiden arvonlisävero-osuutta ei voi huomioida vähennyksenä. Jos kuitit puuttuvat toistuvasti saattaa se aiheuttaa ongelmia mahdollisessa verotarkastuksessa.

Elatusavut maksetaan lähihuoltajan osoittamalle tilille. Voi sen maksaa käteiselläkin ja tällöin on tärkeää, että niin käteiskuitissa kuin tilillekin maksetussa lukee lapsen nimi kenelle elatusapua maksetaan ja kohdekuukausi. Muuten pätee samat määräykset tositteiden osalta. Jos elatusapu on ulosotossa, on elatusapumaksu pätevä vain ulosottomiehen tilille maksettuna.  Jos maksat lähihuoltajalle suoraan, on vaarana, että joudut maksamaan kahteen kertaan.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

Mikä ihmeen Lei-tunnus?

Monet yritysten ja yhdistysten vastuuhenkilöt ovat ihmetelleet, kun pankista on tullut kehotus hakea LEI- tunnusta pystyäkseen harjoittamaan arvopaperikauppaa tai säilyttämään arvopaperinsa pankin arvo-osuustilillä.  Tunnus tarvitaan vaikka osakekauppa olisi lähes olematonta ja ainoastaan säilytys on yhteisön ainoa funktio.

Yhdistykset joutuvat ensi vuodesta lähtien hankkimaan kyseisen tunnuksen, jonka hankkiminen maksaa ensimmäisellä kerralla 136,40 (sis. ALV 24 %) ja sen jälkeen maksetaan 86,80 € (sis. ALV 24 %) niinä vuosina kun kauppaa tehdään. Tai jos on arvo-osuustili pankissa.

Tunnus liittyy EU:n tulossa olevaan arvopaperisääntelyyn (Mifid 2), joka velvoittaa viranomaiset tunnistamaan osakekauppaa tekevät yhteisöt. Näitä Suomessa ovat; yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja kaikki toimijat, joilla on Y-tunnus. Finanssivalvonta arvioi näitä olevan  yli 20 000, jotka joutuvat nyt hakemaan tunnuksen. Sääntely tulee voimaan 03.01.2018.

Yksityishenkilöt saavat tehdä edelleen osakekauppaa henkilötunnuksella, mutta yhteisöitä edellytetään LEI- tunnuksen hankkimista.

Suomihan on yhdistysten luvattu maa. Kuinka monella yhdistyksellä on kuitenkaan Y-tunnus. Asioita ja velvoitteita hoidetaan useimmiten puheenjohtajan henkilötunnuksen kautta. Nyt saadakseen LEI- tunnuksen täytyy ilmoittaa yhdistyksen Y-tunnus ja sitä kun ei useinkaan ole niin yhdistykset joutuvat hankkimaan sen. Tulee lisää byrokratiaa ja kohta huomataan, että omat yleishyödylliset yhteisömme ovatkin verovelvollisia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienet hyvää tarkoittavat yhdistykset jyrätään ja heidän velvollisuuksiaan lisätään isojen rahanpesijöiden toimesta. Useinkaan yhdistyksillä ei ole osaamista eikä resursseja hoitaa tällaisia asioita. Jolloin ainoaksi keinoksi jää asian jättäminen tilitoimistoille tai toiminnan lopettaminen.

LEI – tunnus haetaan PRH:sta ja sen hakee yhteisön vastuuhenkilö. Hakemuksessa tulee ilmoittaa ainakin; Y-tunnus, yrityksen tai yhteisön nimi, laskutustiedot. Huomaa, että y-tunnus on mukana annettavien vähimmäistietojen joukossa.

Minun kuten monen muunkin mielestä velvollisuus hankkia LEI- tunnuksen hankkimiselle olisi pitänyt asettaa jokin alaraja esim. 30 000 -  60 000 €. Näin olisi vältetty turhat byrokratiat yhdistyksille.

Pitkään on puhuttu ja hallituskin on lupaillut leikata ja vähentää byrokratiaa, mutta ei tämä siltä vaikuta. Varsinkin kun tämäkin kohdistuu yleishyödyllisiin yhteisöihin, joiden pääomatulot osakkeista jäävät useimmiten pienemmiksi mitä heille kohdentuvat maksut LEI- tunnuksen osalta ovat.

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

opintotuki

OPINTOTUKI  UUSPERHEISSÄ

Koulut ovat alkaneet ja monessa, erityisesti uusperheissä, mietitään miten rahoittaa lasten koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Erityisesti 17-vuotiaille ja toisen asteen opiskelijoiden vanhemmille tämä on usein tärkeä kysymys. Erityisesti jos kyseessä on uusperhe ja jälkikasvu on täyttänyt 17-vuotta, jolloin ei saa enää lapsilisiä.

Jos olet alle 17-vuotias, et voi saada opintorahaa, koska sinulle maksetaan lapsilisää. Asuessasi vanhempien luona et saa myöskään opintolainaa etkä asumislisää. Jos olet 17-vuotias ja asut itsenäisesti opiskelupaikkakunnalla tai vanhempiesi luona saat korotettua opintorahaa ja perusmääräistä opintolainaa. Edellyttäen, että vanhempien tulot jäävät 39 000 € tai alle. Yli 61000 € vanhempien tuloilla ei nuorelle myönnetä lainkaan opintotukea.

Opintotukeen vaikuttavat biologisten vanhempien ja adoptiovanhempien tulot.  Jos vanhemmat ovat eronneet tai asuvat pysyvästi erillään huomioi KELA sen vanhemman tulot, jonka luon asut tai asuit viimeksi. Jos olet viimeksi asunut molempien vanhempien luona huomioi KELA kummankin vanhemman tulot.

Kun alle 18-vuotias opiskelija asuu toisen vanhemman ja tämän uuden aviopuolison luona huomioidaan myös tämän uuden aviopuolison tulot määritellessä opintotukea. Vanhemman uuden avopuolison tulot eivät vaikuta opintotukeen.

Kesäisin terveisin

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja