Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Polyamorinen suhde

POLYAMORINEN SUHDE – MAAILMA MUUTTUU, TOIVOTTAVASTI ME EI !

Tai ainakin sellainen mielikuva ja toivomus tulee ainakin minulle mieleen, kun lukee mediasta erilaisista ei kovin konservatiivisista perhemalleista ja yhteiselämän eri variaatioista. Kaikille on varmaa tuttuja erilaiset sateenkaariperheet, samaa sukupuolta olevien suhteet, monikko perheet jne.

Kuinka moni tietää mikä on Polyamorinen suhde? Sana muodostuu kreikan kielen sanasta poly tarkoittaen useaa ja latinan kielen sanasta amor (rakkauden julmala Amor), joka merkitsee rakkautta.  Polyamorisen suhteen kumppaneita ja osapuolia on useita ja osapuolilla voi olla useita useampia yhtäaikaisia suhteita. Tavoitteena on romanttisten ihmissuhteiden muodostaminen. Kyse on vastuullisesta monisuhteisuudesta ja suhteista on sovittu osapuolten kesken. Osapuolet ovat suhteessa toisiinsa tasa – arvoisia.  Kyse ei ole siis sala-, tai rakastajatar suhteesta, kuten julkisuudessa usein tuodaan esille eron syinä.

Polyamorinen suhde eroaa avoimesta suhteessa kumppaneiden lukumäärän perusteella. Niitä voi olla useita ja tavoitteena on romanttisten suhteiden muodostaminen. Kun puhutaan avoimesta suhteesta tarkoitetaan, että kumppanille on annettu lupa etsiä seksiseuraa, mutta uuteen seksikumppaniin ei ole lupa ihastua tai rakastua.

En koe omaavani taipumuksia ko. suhteisiin ja ihmettelenkin, ettei kuinka voimakkaasti tulevat mustasukkaisuus, toisen omistaminen, lasten huomioiminen ja monet muut perinteisen parisuhteen normit. Monissa uskonnoissa on moniavioisuus yleisenä periaatteena. Meillä Suomessa moniavioisuus kariutuu viimeistään taloudellisiin seikkoihin, vaikka ei olisi lainsäädäntöäkään sitä estämässä. Meillä Suomessa vallitsee tasa-arvo ja progressiivisestä verotuksesta, naisten työssäkäynnistä ja monesta muusta tekijästä johtuen molemmat sukupuolet ovat tasa-arvoisia  ja velvollisia osallistumaan perheen elatukseen. Mikä sitten on perhe polyamorisessa suhteessa ja kuinka monta ” kamelia ” pitää tarjota uudesta suhteesta ?

Henkilökohtaisesti toivon, että näiden marginaaliryhmien korostaminen ja resurssoinnin kohdistaminen näihin marginaaliryhmiin suurempana mitä heidän osuutensa kansalaisista on tulisi rajoittaa. Minulle ja monille lapsialan järjestöille tavallinen perhe ongelmineen on se mihin pitää satsata. Mielestäni nyt on menty tasa-arvon nimissä jo liian pitkälle, kun julkisuudessa puhutaan koko ajan marginaaliryhmistä ja unohdetaan tavalliset kahden samaa sukupuolta olevat perheet lapsineen. Minulla ei ole mitään näitä marginaaliryhmiä vastaan, mutta tärkeintä on kuitenkin saada perinteiset perhearvot kunniaan ja siellä olevat ongelmat hoidettua.

Täytyy miettiä myös lasten tilannetta marginaaliryhmien perheissä ja hyväksyvätkö lapset ja  heidän kaverinsa tämän usein harvinaisen tilanteen.

Kesäisin terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Vuokranantajan vastuu

ASUNTOSIJOITTAMINEN JA VUOKRAAMISEN UHKATEKIJÄT!

Vakuutusyhtiöt kehottavat vuokranantajia aina velvoittamaan vuokralaisiaan ottamaan kotivakuutuksen, mutta sen valvominen onkin sitten toinen juttu. Vuokranantajan kannattaakin vakuuttaa itse huoneiston kiinteä sekä asunnossa oleva oma vuokranantajan omaisuus.

Vuokralaisen oma kotivakuutus kattaa hänen irtaimistonsa.  Yleisesti ottaen vuokranantajat eivät ole tietoisia siitä, ettei vuokralaista voida velvoittaa käyttämään omaa vakuutustaan vuokranantajan irtaimiston vahinkojen korvaukseen, vaikka vahinko olisikin vuokralaisen aiheuttama.

Tahallinen vahingonteko on nykyisin yleistynyt ja niitä vakuutukset eivät yleensä korvaa. Vakuutusyhtiöissä tällaisia tapauksia tulee vastaan enenevässä määrin. Vuokralaisen aiheuttama täystuho on vuokranantajan suurin riski, koska ne usein jäävät omistajan eli vuokranantajan vastuulle. Jotkin vakuutusyhtiöt ovat alkaneet tarjoamaan vakuutusturvaa myös tahallisille vahingoille.

Monet vuokranantajat eivät tiedä, että kotivakuutus ei korvaa sijoitusasunnosta riidoista johtuvia asiamiesten palkkioita ja oikeudenkäyntikuluja. Näihin voi varautua ottamalla sijoitusasunnolle oma oikeusturvavakuutus.

Joten putkiremontit eivät ole se ainoa asuntosijoittajan riski, vaan muitakin löytyy. Korostetusti voidaan sanoa, että asuntosijoittajan suurimmat riskit ovat nykyisin; tahallinen vahingonteko, putkiremontit ja muut korjaukset, yhtiövastikkeen rajut korotukset, korkotason nousu ja asunnon hinnan lasku. Tällöin pankki saattaa velvoittaa toimittamaan lisää vakuuksia.

Kesäisin terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Miksi isi ei tule?

Tällaisen kysymyksen saa kuulla liian moni lähihuoltaja monta kertaa vuodessa. Lasten elämään kuuluvat sopimukset on tehty, mukaan lukien tapaamissopimukset. Useista syistä johtuen muualla asuva vanhempi ei kuitenkaan noudata sopimusta, vaan lapset kurkkivat turhaan ikkunasta ja lähivanhempi joutuu selittämään lapsille usein muunneltua totuutta.

Syitä muualla asuvan tapaamattomuuteen on useita ja pienin niistä ei useinkaan ole lähivanhemman toiminta tapaamisten toteuttamiseksi. Lähivanhempi käyttää lasta hyväkseen aseena toista vanhempaa kohtaan, mustasukkaisuus toisen löydettyä uuden kumppanin ja mahdollisesti jatkuva häirintä lapsen ollessa tapaamisella muualla asuvan vanhemman luona.

Jos muualla asuva vanhempi ei syystä tai toisesta halua tavata lastaan tai tule tapaamiselle ei toisella vanhemmalla ole juurikaan keinoja toteuttaa tapaamisia. Tähän epäkohtaan ei ole puututtu vielä mitenkään ja uhkasakko tai muu sanktio ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu.  Jos vastahakoinen vanhempi pakotetaan tapaamiselle vaikka uhkasakon nojalla ei se ole lapselle hyväksi. Lapsi aistii helposti tällaiset asiat.

Olen jo vuonna 2009 kirjoittanut lehdessä tästä ongelmasta ja totesin tällöin, että luonapidon määrän pitää vaikuttaa elatusavun määrään. Nyt vähennys ministeriön ohjeistuksen mukaan on vain enintään 63,50 €/kk/lapsi jos lapsi on vuoroviikoin tapaavan vanhemman luona. Nyt uuden lastenhuoltolain mietinnön sisällön mukaisesti vuoroviikoin olevat tapaamiset mahdollistavat, että elatusapua ei maksa kumpikaan jos olosuhteet samankaltaiset.

Mielestäni uusi lastensuojelulaki korjaa tämänkin ongelman. Usein muualla asuvalla vanhemmalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tavata lapsiaan, jos elatusapu on vahvistettu täysimääräisesti vaikka hän tapaisi lapsiaan vuoroviikoin. Tällöin korkea elatusapu huomioiden tapaamisten määrä ei mahdollista normaalien kodinomaisten olosuhteiden luomista muualla asuvalle vanhemmalle.

Onneksi kuitenkin valtaosa muualla asuvista vanhemmista tapaa lapsiaan sopimusten mukaan ja he haluaisivat tavata paljon enemmänkin. Nähdäkseni uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa tämän paremmin.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Tulojen vaikutus opintotukeen ja toimeentulotukeen

Opiskelija voi saada Kelalta opintorahaa, opintolainaa, opintotuen asumislisää ja yleistä asumistukea !

Hakijan omaisuus ei vaikuta opintotukeen, mutta omaisuuden tuotto vaikuttaa. Voit omistaa arvopapereita, kiinteistöjä jne. kuinka paljon vain, mutta ainoastaan osinkotuotto ja vuokrattuotto vaikuttaa opintotukeen. Vuositulo sisältäen opiskelijan vuodessa saamat kaikki tulot mukaan lukien ansio,- ja pääomatulot vaikuttavat opintotukeen.  Kaikki voitolliset kaupat lisäävät tuloja ja tappioita ei vähennetä opintotuen valvonnassa.

ASUMISTUKI

Yleisen asumistuen saajan varallisuus ei vaikuta asumistukeen.Osinko ,- ja korkotuotot huomioidaan 10,00 €/kk ylittävän määrän osalta. Yksittäiset luovutusvoitot eivät vaikuta asumistukeen. Jos arvopaperikauppa on ammattimaista niin ja jatkuvaa vaikuttaa se asumistukeen.

TOIMEENTULOTUKI

Toimeentulotuki on viimesijainen tuki ja siihen vaikuttaa lähes kaikki tulot. Tuen saajan on realisoitava ja muutettava rahaksi, ennen kuin saa toimeentulotukea. Kaikki helposti realisoitava on muutettava rahaksi. Toimeentuloa turvaavaa omaisuutta ei tarvitse realisoida (auto, työvälineet). Pääomatulot vaikuttavat nettomääräisesti.

Terveisin

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

 

Mikä ihmeen Lei-tunnus?

Monet yritysten ja yhdistysten vastuuhenkilöt ovat ihmetelleet, kun pankista on tullut kehotus hakea LEI- tunnusta pystyäkseen harjoittamaan arvopaperikauppaa tai säilyttämään arvopaperinsa pankin arvo-osuustilillä.  Tunnus tarvitaan vaikka osakekauppa olisi lähes olematonta ja ainoastaan säilytys on yhteisön ainoa funktio.

Yhdistykset joutuvat ensi vuodesta lähtien hankkimaan kyseisen tunnuksen, jonka hankkiminen maksaa ensimmäisellä kerralla 136,40 (sis. ALV 24 %) ja sen jälkeen maksetaan 86,80 € (sis. ALV 24 %) niinä vuosina kun kauppaa tehdään. Tai jos on arvo-osuustili pankissa.

Tunnus liittyy EU:n tulossa olevaan arvopaperisääntelyyn (Mifid 2), joka velvoittaa viranomaiset tunnistamaan osakekauppaa tekevät yhteisöt. Näitä Suomessa ovat; yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja kaikki toimijat, joilla on Y-tunnus. Finanssivalvonta arvioi näitä olevan  yli 20 000, jotka joutuvat nyt hakemaan tunnuksen. Sääntely tulee voimaan 03.01.2018.

Yksityishenkilöt saavat tehdä edelleen osakekauppaa henkilötunnuksella, mutta yhteisöitä edellytetään LEI- tunnuksen hankkimista.

Suomihan on yhdistysten luvattu maa. Kuinka monella yhdistyksellä on kuitenkaan Y-tunnus. Asioita ja velvoitteita hoidetaan useimmiten puheenjohtajan henkilötunnuksen kautta. Nyt saadakseen LEI- tunnuksen täytyy ilmoittaa yhdistyksen Y-tunnus ja sitä kun ei useinkaan ole niin yhdistykset joutuvat hankkimaan sen. Tulee lisää byrokratiaa ja kohta huomataan, että omat yleishyödylliset yhteisömme ovatkin verovelvollisia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pienet hyvää tarkoittavat yhdistykset jyrätään ja heidän velvollisuuksiaan lisätään isojen rahanpesijöiden toimesta. Useinkaan yhdistyksillä ei ole osaamista eikä resursseja hoitaa tällaisia asioita. Jolloin ainoaksi keinoksi jää asian jättäminen tilitoimistoille tai toiminnan lopettaminen.

LEI – tunnus haetaan PRH:sta ja sen hakee yhteisön vastuuhenkilö. Hakemuksessa tulee ilmoittaa ainakin; Y-tunnus, yrityksen tai yhteisön nimi, laskutustiedot. Huomaa, että y-tunnus on mukana annettavien vähimmäistietojen joukossa.

Minun kuten monen muunkin mielestä velvollisuus hankkia LEI- tunnuksen hankkimiselle olisi pitänyt asettaa jokin alaraja esim. 30 000 -  60 000 €. Näin olisi vältetty turhat byrokratiat yhdistyksille.

Pitkään on puhuttu ja hallituskin on lupaillut leikata ja vähentää byrokratiaa, mutta ei tämä siltä vaikuta. Varsinkin kun tämäkin kohdistuu yleishyödyllisiin yhteisöihin, joiden pääomatulot osakkeista jäävät useimmiten pienemmiksi mitä heille kohdentuvat maksut LEI- tunnuksen osalta ovat.

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja