Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Elatusapu ja vanhempien eriarvoinen kohtelu

OIKEUSKÄYTÄNTÖ JA OHJEISTUS MAHDOLLISTAVAT VANHEMPIEN ERIARVOISEN KOHTELUN ELATUSAPUJEN MÄÄRÄYTYMISESSÄ

Oikeusministeriön ohjeistus 2007:2 luotiin tarkoituksena vähentää elatusapuriitoja ja selventää maksujen määräytymisperusteita. Elatusapuriidat ovat lisääntyneet ainakin tilastojen ja allekirjoittaneen oman kokemuksenkin mukaan. Lähtökohtaisesti elatusapujen määräytyminen lähtee lasten elatuksen tarpeesta, mikä sinällään on hyvä. Korostan tässä vielä sitä seikkaa, että ohjeistus ei ole laki, vaikka sen nimeen vannovat tänä päivänä lähes kaikki käräjäoikeudet ja sosiaalitoimet. Tosin eräs käräjätuomari on allekirjoittaneen kanssa samaa mieltä siitä, että ohjeistus on tietyin osin perustuslain vastainen.

Lähtökohtana lapsen elatuksen määräytyminen lähtee lapsen elatuksen tarpeesta. Tarpeet ovat muodostuvat lapsen ikään perustuvista yleisistä tarpeista ja erityisistä tarpeista (asuminen, harrastukset, terveydyen ja sairaanhoitoa). Vuoden 2013 alusta päivitetyt yleiset tarpeet ovat

0 – 6 v  291 €/kk, 7 – 12 – v  318 €/kk ja 13 – 17 v  455 €/kk. Tämän jälkeen yleisiin tarpeisiin lisätään erityisten tarpeiden kustannukset, joista tärkeimmät ovat asumiseen liittyvät. Osuus lähihuoltajan asumiskuluista lisätään lapsen kustannuksiin; 1 lapsi 23%, 2 lasta 19%, 3 lasta 16% jne. Jos lähihuoltaja asuu parisuhteessa niin yhteisistä asumiskuluista huomioidaan 50% ja siitä lasketaan ko. prosentit. Tämän päälle tulevat sitten yhdessä sovitut harrastukset, erityiset sairaanhoitokustannukset, päiväkoti, iltapäiväkerhokustannukset jne.

Kun nämä lasketaan yhteen saadaan lapsen elatuksen tarve, josta vähennetään lapsilisä ja jos lapsia on useampia niin keskimääräinen lapsilisä. Näin saadusta lapsen elatuksen tarpeesta vanhemmat vastaavat maksukykyjensä suhteessa huomioiden luonapito.

Miten sitten lasketaan vanhempien elatuskyky.?

Kummankin vanhemman nettotuloista vähennetään kohtuulliset asumiskulut sisältäen pääomalyhennyksen, vastikkeet, korot, sähkön, jätemaksun, vakuutuksen jne. Asumiskustannusten osalta pitää huomioida tilanne, jossa vanhempi asuu esim. velattomassa vanhemmassa omakotitalossa, josta aiheutuu ylläpitokustannuksia vuosittain. Tämän jälkeen vähennetään muut elatusvastuut, työmatkakulut, oma tarve ohjeistuksen mukaan (yksinasuva 583.00 € ja parisuhteessa asuava 490.00 €), tapaamiskulut tapaamisille max  117 €/kk omavastuun 117 €/kk ylittävältä osalta. Matkakustannukset ovat kuitenkin huomattavat ja joissain erityisissä tapauksissa on mahdollista hakea auton ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia esim. 250.00 €/kk. Erityisesti silloin kun auto on välttämätön työn kannalta tai matkat tapaamiselle ovat pitkät.

Missä kohdin ohjeistus on epäoikeudenmukainen tai jopa perustuslain vastainen?

Perustamalla elatusavun määrätymisen ohjeistukseen ollaan tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli voi nostaa sen nimissä elatusapuriidan koska hyvänsä ja niin monta kertaa kuin haluaa. Lähihuoltajalla ei ole edes oikeudenkäymiskuluriskiä johtuen Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä KKO 2003:104 ja 105, jossa kantajana ollessa lapsen ei lapselle voi sälyttää oikeudenkäyntikuluriskiä. Ja näissä asioissa lapsi  on aina kantajana. Näin ollen lähihuoltaja voi lapsen nimissä nostaa koska tahansa kanteen elatusapusasiassa ilman kuluriskiä. Etävanhempi joutuu taas aina maksamaan omat kulunsa. Onko tämä tasa-arvoista kohtelua tuomioistuimissa?

Elatusvelvollisten Liitto on tehnyt lakialoitteen tämän asian kumoamiseksi. Lakialoitteen sisältö on yksinkertaisesti referoituna sellainen, että kantajina lapsen elatukseen liittyvissä asioissa olisi aina vanhemmat. Ei koskaan lapsi.

 Jos lapset ovat tapaamisopimuksen puitteissa vähintään puolet ajasta etävanhemman luona on vähennys luonapidon osalta vain € 57.00 kuukaudessa lapsi, kun kyseessä on 7 – 12 vuotias lapsi. Tämä siitä huolimatta, että L lapsen elatuksesta 4§ mukaisesti: ” Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, taikka ”. Tämä muulla tavoin käsittää luonapidon ja sen tuomat etävanhemman maksamat kustannukset. KKO:2010:38on päätöksellään todennut, että vuoroasumistapauksessa tätä voidaan pitää etävanhemman kannalta yksipuolisena, koska etävanhempi vastaa osaltaan lapsen asumisesta ja harrastus,- ja muiden tarvikkeiden hankkimisesta luokseen. Näillä perustella käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätöstä elatusapujen osalta alennettiin.

Toisaalta ohjeistus ei huomioi lähes ollenkaan etävanhemman kustannuksellaan suorittamia kustannuksia tapaamismatkoista vaikka lähihuoltajan oma taloudellinen tilanne olisi hyvä.

Ohjeistuksen mukaisesti lähihuoltaja voi niin halutessaan maksattaa jopa omaa asuntoaan etävanhemmalla, koska lähihuoltajan asumiskuluista menee edellä mainittu osuus lapsen erityisiin tarpeisiin ja jos lähihuoltaja on maksukyvytön niin lasten asumisen osuus menee kokonaisuudessaan etävanhemman kustannukseksi. Vaikka etävanhmpi kustantaa lapselle täydellisen kodin luonaan kaikkine tarpeineen ja vastaa lapsen tarpeista ei näitä huomioida mitenkään elatusavun määräytymisessä. Siitäkään huolimatta, että lähihuoltajan osuus saattaa näiden osalta jäädä pienemmäksi tai jopa olemattomaksi.

 On täysin väärin, että jos lapsen elatusavun määrään sisältyy esim päivähoito tai iltapäiväkerhomaksuja niin ne pysyvät siellä aina 18-vuoden ikään saakka jos asialle ei haeta muutosta. Miten voi perustelle esim. päivähoitomaksun määrältään € 220/kk kun lapsi on jo 10-vuotias eikä ole tarhan ovea aukaissut 4 vuoteen.

Elatusvelvollisten liitto on tehnyt myös lakialoitteen elatusapujen määräytymisen muuttamiseksi paremmin vastaamaan vanhempien maksukykyä ja lasten tarvetta.

Kummatkaan tekemämme lakialoitteet eivät ole edenneet eduskunnassa huolimatta jatkuvista lupauksista.

Edellä on kerrottu vain osa ohjeistuksen epäkohdista ja mielestäni nämä pitäisi korjata välittömästi. Jo pelkästään siksi että vanhempien tulee saada jatkaa omaa elämäänsä eron jälkeen ilman jatkuvaa pelkoa uudesta kanteesta.

Ohjeistus itsessään pitää sisällään kehoituksen lähteä riitauttamaan asia jos edellä mainittujen asioiden osalta uudelleen laskettu elatusapu poikeaa vahvistetusta 15% ja vaikka ei poikkeaisikaan niin jokainen kanne kuitenkin hoidetaan käräjäoikeudessa. Ja makusmiehenä on aina lapsestaan eroitettu tai muualla asuva vanhempi – isä tai äiti.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY / Helsingin Seudun Elatusvelvolliset ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

GSM 0400 617 843