Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Kotihoidon tuki syrjäyttää

Kotihoidontuki eriarvoistaa ja syrjäyttää vanhempia lapsistaan !

Allekirjoittaneen haastatteluissa useissa länsirannikon lehdissä 24.3.2016 toin esille kotihoidontuen kustannusvaikutukset sekä myös sen vaikutukset vanhempiien jatkuvien elatusapukiistojen ylläpitäjinä. Kerrankin voin sainoa olevani tyytyväinen SAK:n ulostuloon tämän asian johdosta. On kohtuutonta, että Suomessa ainoana Euroopan maana on tällainen mekanismi, joka syrjäyttää ainakin toisen vanehmman lapsen elämästä. Asiassa täytyy mielestäni ottaa mallia ruotsista, jossa asia toimii paremmin kummankin vanhemman ehdoilla.

 Kotihoidon tuki ei pelkästään eriarvoista toista vanhempaa työmarkkinoilta vaan se toimii myös vakavana taloudellisena pakotteena erotapauksessa muualla asuvalle vanhemmalle. Tänä päivänä erotessaan lapset ovat entistä pienempiä ja liian usein käy niin että lähihiuoltaja joka usein on äiti jää kotihoidon tuelle pelkästään elatusapukiistan takia. Tällöin etävanhempi joutuu vastaamaan lasten taloudellisesta elatuksesta kokonaisuudessaan ja äidin osalle ei lasketa lainkaan prosenttiosuutta lasten elatuksesta. Näin ollen elatusapu voi olla jopa 500 - 700 €/kk. Tämä tilanne voi jatkua useita vuosia jopa lapsen 18-vuoden ikään saakka. Edellyttäen että äidille syntyy uusia lapsia, jolloin hän pysyy varattomana jopa sinne lasten 18-vuoden ikään saakka. Tämä ja huomioiden sen, että elatusapujen muuttaminen kestää oikeudessa liian kauan, raunioittaa etävanhemman talouden ja osaltaan sen vuoksi hän saattaa syrjäytyä lasten elämästä. Allekirjoittanut on Elatusvelvollisten Liiton pj ja neuvonnassa sekä siviilityössään lakitoimiston pitäjänä perehtynyt 20 vuoden ajan tähän ongelmaan.

Ahti Hurmalainen

Elatusvelvollisten Liitto ry

Puheenjohtaja

 

 

Lakimuutosta valmistellaan

Oikeusministeriö valmistelee lakimuutosta, joka koskee lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta.

Elatusvelvollisten Liitto toimitti oikeusministeriölle oman ehdotuksensa 15. helmikuuta.

 

 

Elatusvelvollisten Liitto Facebookissa

Olemme avanneet liitolle oman Facebook-sivuston. Ajankohtaisimmat uutiset ohjaamme Facebookiin ja toivomme, että suosittelet sivustoa kavereillesi.

 

Elatusapu loppuu

MIHIN SAAKKA MAKSETAAN ELATUSAPUA ?

Tämä kysymys on ollut viime aikoina tuiki tavallinen ja usein kysytty.

L lapsen elatuksesta 3§ mukaisesti

”Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aihetuvista kustannuksista”.

Kun puhutaan lapsen 18-vuoden jälkeisestä ajasta on kyseessä koulutusavustus, jonka vanhemmat ja lapsi voivat sopia keskenään. Parhaimmassa tapauksessa vanhempien puhevalta lapsen asioissa loppuu kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta.

Lyhyesti vastaus elatusavun päättymiseen on se päivä, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. Jos tämä päivä on esim. 05.12.2015, niin muualla asuva vanhempi maksaa lapselle joulukuulta 5 päivän elatusavun eli kuukausittain elatusapu jaettuna kolmellekymmenelle ja se kerrottuna viidellä.

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

 

Isänpäivä viralliseksi liputuspäiväksi?

Liian usein eri yhteyksistä tulee esiin miesten vähemmän tasa-arvoinen kohtelu eri viranomaisissa. Miesten on vaikea ja jopa mahdoton saada lasta asumaan luokseen huolimatta riittävistä perusteista. Liian usein isät ovat vain maksuautomaatteja, jotka liian usein joutuvat taistelemaan oikeudesta tavata omaa lastaan ja myös lasten oikeudesta kumpaankin vanhempaansa. Viime vuosien lainsäädäntötyö on vain vahvistanut tätä käsitystä. Mm vuoden vaihteessa 2015 voimaan astuva uusi asumistukilaki ei huomioi lainkaan etävanhempia, jotka ovat usein isiä. Ja sen johdosta elatusapujen määrät tulevat nousemaan yhdessä lähihuoltajan asumiskustannusten kanssa. Isät ovat liian usein altavastaajina eron jälkeen, kun kyse on lasten asioista. Maassamme on tällä hetkellä 589 000 naispuolista lapsilisän saajaa ja vain 32 000 miespuolista. Eli vain 5 % miehistä elää eron jälkeen lasten kanssa lähihuoltajana. Tämä ei voi olla sattumaa.

Viralliset liputuspäivät määrätään Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi, joista yksi on toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä. Isänpäivän liputus perustuu vakiintuneeseen käytäntöön ja se ei ole aivan sama asia kuin virallinen liputuspäivä. Mielestäni kummatkin, niin isät kuin äiditkin ovat ansainneet omat liputuspäivänsä. Ja jos tavoitteena on oikea tasa-arvo, niin toteutuessaan isänpäivän liputuksen virallistaminen olisi valtiovallalta positiivinen ele tasa-arvon kehittämiselle tulevaisuudessa

Väite siitä, että toteutuessaan isänpäivän liputuksen virallistaminen lisäisi byrokratiaa on absurdi, koska tässä asiassa vaivaa näkee vahvistamisen jälkeen vain mahdollinen talonmies tai muu vastaava, joka nostaa lipun salkoon. Pikemminkin voisi sanoa, että toteutuessaan byrokratia vähenee molempien vanhempien ollessa tässä asiassa virallisesti tasa-arvoisia.

Siinä ministeri Räsänen on oikeassa, että meidän olisi syytä vähentää rajustikin byrokratiaa jo pelkästään työllisyydenkin pelastamiseksi. Ei ole oikein, että yrittäjät eivät itse saa päättää yritystensä aukioloajoista, yrityksen pitämiseksi auki yhden päivän ajalta (parturit) vaaditaan usean sadan euron lupalappu, liikkeiden aukioloajat riippuvat yrityksen koosta jne. Meillä on satoja tällaisia turhia byrokraattisia määräyksiä, joiden seurauksena työttömyys osaltaan kasvaa.

Antakaa edes tässä pienessä asiassa vanhemmille yhtäläinen oikeus.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja