Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

Vuoroasuminen Suomessa ja Ruotsissa

Oikeusministeriö sai syyskuun lopussa valmiiksi mietintönsä Lapsenhuoltolain uudistamisesta. Yksi uudistus on vuoroasuminen.

Mietinnön ehdotuksen mukaan vuoroasuminen kirjattaisiin lakiin. Tähän sakka vuoroasumista ei ole laissa mainittu, vaikka osa vanhemmista on sopinut lapsen asumisjärjestelyksi niin sanotun laajennetun tapaamissopimuksen.

Mutta kuinka yleistä vuoroasuminen tällä hetkellä on? Kuinka moni alle 18-vuotias elää vuorotellen kahdessa kodissa?

Tilastotietoa ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tilastoinut vuoroasumisen asumis- ja tapaamissopimusten rinnalla vasta vuodesta 2008 lähtien, ja kaikista kunnista tieto on saatu vasta vuodesta 2010 lähtien.

Vuonna 2016 vuoroasumisen määrä oli noin 2600 sopimusta eli 15 prosenttia kaikista asumista koskevasta 17.500 sopimuksesta. Tämän lisäksi on otettava huomioon se, että suurin osa tapaamisjärjestelyistä jää rekisteröinnin ulkopuolelle, sillä osa vanhemmista ei käy lastenvalvojan luona tekemässä sopimuksia.

Ruotsissa on asiat toisin. Ruotsissa 30-40 prosenttia erossa asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen isän ja äidin luona. Muutos on ollut nopeaa. Vielä 1980-luvulla vain 1-2 prosenttia erossa asuvien vanhempien lapista asui vuorotellen vanhempiensa luona.

LÄHTEITÄ

Bergström, M., Fransson, E., Modin, B., Berlin, M., Gustafsson, P.A., Hjern, A., 2015. Fifty moves a year: is there an association between joint physical custody and psychosomatic problems in children? J Epidemiol Community Health 69, 769–774 URL http://jech.bmj.com/content/69/8/769

Lapsen elatus ja huolto - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. URL http://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden-sosiaalipalvelut/lapsen-elatus-ja-huolto

Työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsenhuoltolakiin - Artikkeli - Oikeusministeriö URL http://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-ehdottaa-uudistuksia-lapsenhuoltolakiin

 

 

” Läheisten päivä” ei ole sama kuin isänpäivä!

Helsingin sanomien kirjoitus 03.11.2017 liittyen Helsinkiläisten päiväkotien ottamaan käytäntöön isänpäivän korvaamisesta ”läheisten päivällä” kuvaa suoraan isien eriarvoista kohtelua niin julkisuudessa kuin viranomaistahoilla. Kuka ja mikä tämä läheinen sitten on, jota juhlitaan isien sijasta? Se voi olla vaikka hyvä kaveri tai uusperheen isäpuoli.

Unohtamalla ja huomioimatta isää päiväkodissa ei ainakaan edesauteta lasten ja toisen muualla asuvan vanhemman välistä suhdetta.  Voi olla, että lapsen isä on menehtynyt, ulkomailla, estynyt tulemaan päiväkotiin isänpäivänä tai sitten äiti lähivanhempana on toiminnallaan estänyt tapaamiset isän ja lasten välillä.  Se että isä on estynyt menemään päiväkotiin isänpäivänä ei saa vähentää isän arvostusta lapsen silmissä, vaikka toinen vanhempi ja päiväkodin henkilöstö näin tekeekin.

Tällä toiminnalla vaikutetaan suoraan lasten ja isien väliseen suhteeseen.Kun tulee äitienpäivä niin vietetäänkö tällöinkin ” läheisten päivää” äitienpäivän sijasta.Uskon, että ei!

Isänpäivän viettäminen ei estä eikä ole koskaan estänyt muiden lapsille läheisten ihmisten tulemista päiväkotiin isänpäivänä.  Vaikka lasten isä ei ole aina läsnä lasten elämässä on tärkeää korostaa myös viranomaisten taholta isän merkitystä lapsen elämälle eikä sulkea isää pois lapsen elämästä. Lapsella voi olla lämpimät ja hyvät muistot isästä tai äidistä. Ja sitä muistoa kunnioitetaan isän tai äitien päivänä.

Ihmettelen suuresti sitä, että yhä edelleen isät ovat toissijaisessa asemassa viranomaisten silmissä, vaikka on yleisesti hyväksytty isien tasaveroinen asema vaikka eron jälkeen.  Neuvolassa isältä voidaan kysyä; missä äiti on,  äitienpäivä on virallinen liputuspäivä, isänpäivän liputus on vakiintunut käytäntö jne.

Kumpikin vanhempi on lapselle tärkeä ja juhlistakaamme sitä myös asiaan kuuluvalla tavalla säilyttämällä isänpäivä, - ja äitienpäiväjuhlat päiväkodeissa ja kouluissa.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen 

Puheenjohtaja

Uusi jäsenjärjestö Turkuun

Elatusvelvollisten Liitto kutsuu etävanhempia

Turun seudulla toimivan jäsenyhdistyksen perustavaan kokoukseen.

lauantaina 17. kesäkuuta kello 15:00

Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3. Turku

Ahti Hurmalainen, EVL puheenjohtaja, gsm 0400 61 78 43

 

 

Lehdistö kirjoittaa elatusriidoista

Elatusriidoista kirjoittavat

Suomen Kuvalehti

Iltalehti

Linkkiä klikkaamalla pääset lukemaan tekstin.

 

 

Lapsen etu eri asiantuntijoiden silmin !

Eron jälkeen käsitellään lasten asioita eri viranomaistahoilla ja heti ilmaantuu lukematon määrä erilaista ammattikuntaa, jotka lapsen edun asiantuntijoina pyrkivät vaikuttamaan oman mielipiteensä tai intressiryhmänsä kautta päätöksiin korostamalla lapsen etua ja tuomalla esiin omaa ajatusmaailmaansa tukevia tutkimustuloksia. Unohtaen erilaiset ja täysin päinvastaisiin suosituksiin päättyvät tutkimustulokset.

Ei ole mitenkään harvinaista, että lastenvalvoja lapsen edun asiantuntijana määrittelee lapsen edun mukaista olevan, että hän saa tavata isäänsä vain yhtä monta yötä kuin lapsella on ikää. Tällaisten mielipiteiden ja uskomusten omaavien virkamiesten lähtökohtana on, että lapsen henkinen koti on aina äidin luona ja näkymätön kertaalleen katkaistu napanuora estää lapsen täysipainoisen elämän isän kanssa tasa-arvoisesti. Olen törmännyt hovioikeuden päätöksen perusteluissa lauseeseen; ” lapsen henkinen koti on aina äidin luona”.

Tämä on outoa isän syrjintää. Varsinkin kun vuoroviikoin olevat tapaamiset ovat yleistyneet ja jopa lainsäädäntöön ollaan sisällyttämässä vuoroviikoin olevat tapaamiset. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on muuttumassa ja mm. Elatusvelvollisten Liitto tukee ja ajaa vuoroviikoin olevia tapaamisoikeuksia lapsille vanhempiinsa nähden. On olemassa paljon tutkimusta siitä, että miten vuoroviikoin tapahtuvat tapaamiset ovat olleet lapsille eduksi eron jälkeen. Mm Ruotsissa Gunnar Öbergin ja Bengt Öbergin toimesta tehty tutkimus ja sen pohjalta tehty kirja ”Vuxna skilsmässobarn berättar”. tukee ja perustelee hyvin vuoroviikoin tapahtuvia tapaamisia.

Allekirjoittanut oli ihan lähimenneisyydessä tilanteessa jossa lastenvalvoja lapsiasian asiantuntijana pyrki rajoittamaan isän ja lapsen tapaamisia sopimusta vahvistettaessa, vaikuttane samalla äidin omaan mielipiteeseen asiasta. Äiti olisi ollut halukas laajempiinkin tapaamisiin kuin mitä nyt tuli tapaamissopimuksen sisällöksi.

Lapselle on tärkeää, että hänellä on sekä isä että äiti ja minä en ainakaan pysty asettamaan toista toisen edelle. Lähtökohtana mielestäni tulisi olla lasten etu ja parhaiten se toteutuu kun lapset ovat tasa-arvoisessa kontaktissa kumpaankin vanhempaansa. Olennaista siinä on tapaamisten määrä. Toki tapaamisten laatukin ratkaisee jotakin.

Miten sitten tilanteessa,  jossa eron jälkeen pahimmassa tapauksessa äiti menehtyy, joutuu laitokseen, vammautuu vakavasti tms ? Pitäisikö lapsi ottaa tuolloin yhteiskunnan huostaan, kun isä monen asiantuntijan suulla ei ole kykenevä hoitamaan lasta.

Näissä tapauksissa lapsi on jäänyt pääsääntöisesti isän yksinomaiseen huoltoon ja hoitoon. Huolimatta tästä näistä lapsista on kasvanut tasapainoisia ja yhteiskuntakelpoisia kansalaisia.

Lähtökohtana lasten ja vanhempien tapaamiselle pitää olla tapaamiset vuoroviikoin, jos vanhempien edellytykset mahdollistavat  tämän. Asuvat riittävän lähellä toisiaan, koulu on lähellä, ystävät kaverit jne ovat samassa yhteisössä. Tällaisessa tilanteessa ei ole mitään syytä rajoittaa isien oikeuksia huonommiksi kuin äitien.

Pääperiaate uudistettavaan lakiin lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta vuoroviikoin olevat tapaamiset.

Elatusvelvollisten Liitto ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja