Yhteystiedot

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5 krs. | 00380 Helsinki |
Neuvontapuhelin +358 50 514 68 96 Hallintopuhelin +358 50 5720 827 toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

 

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ !

Lämpimät onnittelut kaikille isille ja erityisesti lapsistaan erossa asuville isille.

Toivottavasti kaikki lapset ja isät saavat nauttia toistensa seurasta isänpäivänä.

Toivotukset myös

Elatusvelvollisten Liitto ry ja Helsingin seudun elatusvelvolliset ry puolesta

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

ISÄNPÄIVÄ VIRALLISEKSI LIPUTUSPÄIVÄKSI ?

Vuodesta toiseen tähän samaan aikaan nousee esille tarve saada isänpäivä viralliseksi liputuspäiväksi, kuten äitienpäiväkin on.

Tänä vuonnakin asiasta on ollut keskustelua; mm perhe,- ja peruspalveluministeri Anneli Saarikko esitti (HS 09.11.2018), että isänpäivästä tehtäisiin virallinen liputuspäivä, kuten äitienpäiväkin on. Pisteet tästä hänelle.  Liian usein eri yhteyksistä tulee esiin miesten vähemmän tasa-arvoinen kohtelu eri viranomaisissa. Miesten on vaikea ja jopa mahdoton saada lasta asumaan luokseen huolimatta riittävistä perusteista. Liian usein isät ovat vain maksuautomaatteja, jotka liian usein joutuvat taistelemaan oikeudesta tavata omaa lastaan ja myös lasten oikeudesta kumpaankin vanhempaansa. Viime vuosien lainsäädäntötyö on vain vahvistanut tätä käsitystä. Mm vuoden vaihteessa 2015 voimaan astunut uusi asumistukilaki ei huomioi lainkaan etävanhempia, jotka ovat usein isiä. Ja sen johdosta elatusapujen määrät ovat nousseet yhdessä lähihuoltajan asumiskustannusten kanssa. Uusi asumistukilaki ei huomioi hakijan omaisuutta eikä asunnon kokoa. Tämä osaltaan aiheuttaa asumistukimenojen huomattavaa kasvua (n 1 mrd euroa ).

 Isät ovat liian usein altavastaajina eron jälkeen, kun kyse on lasten asioista. Maassamme on tällä hetkellä 589 000 naispuolista lapsilisän saajaa ja vain 32 000 miespuolista. Eli vain 5 % miehistä elää eron jälkeen lasten kanssa lähihuoltajana. Tämä ei voi olla sattumaa.

Viralliset liputuspäivät määrätään Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa, Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi, joista yksi on toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä. Isänpäivän liputus perustuu vakiintuneeseen käytäntöön ja se ei ole aivan sama asia kuin virallinen liputuspäivä. Mielestäni kummatkin, niin isät kuin äiditkin ovat ansainneet omat liputuspäivänsä. Ja jos tavoitteena on oikea tasa-arvo niin toteutuessaan isänpäivän liputuksen virallistaminen olisi valtiovallalta positiivinen ele tasa-arvon kehittämiselle tulevaisuudessa

Väite siitä, että toteutuessaan isänpäivän liputuksen virallistaminen lisäisi byrokratiaa, kuten eräs poliitikko pari vuotta sitten sanoi vastustaessaan isäpäivän liputuksen virallistamista, on absurdi, koska tässä asiassa vaivaa näkee vahvistamisen jälkeen vain mahdollinen talonmies tai muu vastaava, joka nostaa lipun salkoon. Pikemminkin voisi sanoa, että toteutuessaan byrokratia vähenee molempien vanhempien ollessa tässä asiassa virallisesti tasa-arvoisia.

Viime aikoina byrokratiaa on vähennetty ainakin joiltain osin; yrittäjät saavat aika pitkälle itse päättää milloin pitävät liikkeitään ja yrityksiään auki ja monta muuta asiaa on korjattu. Tasa-arvo vanhempienkin osalta ainakin osittain korjaantuu uuden lapsenhuoltolain (HE 18/2018) myötä.

Toivotankin tässä yhteydessä kaikille Suomen isille ja heidän läheisilleen hyvää isänpäivää ja joulun odotusta.

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja (GSM 0400617843)

 

 

Elatusvelvollisten Liiton julkilausuma

Tiedotusvälineille

Lapsen vuoroasumisen tulisi olla lähtökohta eron jälkeen

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2019. Kokonaisuudessaan hallituksen lakiesitys (HE 88/2018) on onnistunut. Esitys pitää sisällään säännökset, joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.

Elatusvelvollisten Liitto ry katsoo, että eron jälkeistä tapaamisoikeutta määritettäessä lähtökohtana pitäisi olla lasten asuminen vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona. Vuoroasuminen mahdollistaisi lapsen myönteisten suhteiden kehittymisen tasapuolisesti molempiin vanhempiin. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että vuoroasuminen on lasten kannalta useimmissa tapauksissa paras ratkaisu.

Katsomme, että vuoroasuminen voisi olla lähtökohtana, jos lapsi on vähintään kolmen vuoden ikäinen ja vanhemmat asuvat lähekkäin. Vuoroasuminen on omiaan vähentämään myös lapsen huoltoon ja elatukseen liittyviä riitaisuuksia vanhempien välillä. Lisäksi lapsen hyvinvointi ja suhteet kumpaankin vanhempaansa paranevat, kun lapsi tietää koko ajan kumman luona hän on.

On tärkeää, että laaja luonapito ja vuoroasuminen huomioidaan nykyistä paremmin elatusavun suuruutta määritettäessä. Vuoroasumistilanteissa molemmat vanhemmat joutuvat tarjoamaan lapsille yhtäläiset asuinolot. Edelleen vanhemmat vastaavat yhtä suuressa määrin myös lapsen ravinnosta ja muista jokapäiväisistä menoista. Samalla vuoroasuminen edesauttaa tapaamattomien etävanhempien ja lasten tapaamisten toteutumista ja tapaamisten laajentamista.

Lapsella voi olla vain yksi virallinen kotikuntalain mukainen asuinpaikka. Vuoroasuminen tulisi jatkossa huomioida nykyistä paremmin arvioitaessa yhteiskunnan palvelujen ja tukien saatavuutta kummankin vanhemman osalta. Tällaisia asioita ovat mm. koulupaikat, koulukuljetukset, asumistuet, terveyspalvelut ja lapsilisät. Em. tuet tulisi saada molemmille vanhemmille lapsen kirjoilla olo - osoitteesta riippumatta.

Helsingissä 27. päivänä lokakuuta 2018

Elatusvelvollisten Liitto ry:n syyskokous

Elatusvelvollisten Liitto ry puoluepoliittisesti riippumaton lastensuojelu- ja edunvalvontajärjestö. Liiton tarkoituksen on mm. pyrkiä turvaamaan lapsen oikeudet huoltajaa ja tapaamisoikeutta määrättäessä. Lisäksi liiton tarkoituksena on vaikuttaa siihen, ettei elatusvelvollisen ja yhteishuoltajan toimeentuloa vaaranneta eikä toimeentuloa vaaranneta eikä tapaamisoikeutta häiritä.

Lisätiedot: Ahti Hurmalainen, puheenjohtaja, gsm 0400 617 843

       

 

PRH POISTAA YRITYKSIÄ KAUPPAREKISTERISTÄ SYYSKUUSSA 2018

Kaupparekisteriä ylläpitävä PRH poistaa yritysrekisteristä toimintansa lopettaneita yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä.  Uhan alla ovat kaikki ne yritykset, jotka eivät ole tehneet kaupparekisteri-ilmoitusta 10 vuoteen, joilla ei ole yrityskiinnityksiä ja jotka ovat toimimattomia. Menettelyssä on mukana noin 1000 yritystä ja asunto-osakeyhtiötä.

Jotta uhan alla olevat yritykset pysyisivät rekisterissä, tulee niiden tarkistaa kaupparekisteritietonsa ajantasaisuus ja tehdä muutosilmoitus 30.08.2018 mennessä. Poistot tehdään niiden yritysten osalta joista ei ole tullut ilmoitusta määräaikaan 30.08.2018 mennessä.

Kaupparekisterilaki mahdollistaa rekisteristä poistamisen rekisteriviranomaisen aloitteesta. Viimeksi PRH poisti toimimattomia yrityksiä rekisteristä elokuussa 2017. Tuolloin poistettiin 14 000 toimintansa lopettanutta yritystä.

Julkisuudessa esiintyneen tiedon mukaan PRH poistaa kaupparekisteristä tänä vuonna 2018 toimimattomien yritysten lisäksi sellaisia toimiviakin osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, jotka eivät ole toimittaneet tilinpäätöksiään määräaikaan mennessä. Henkilöyhtiöiden ei tarvitse toimittaa tilinpäätöksiään.

Joillekin elatusvelvollisille asia on merkittävä, koska KELA antaa maksuvapautuksen elatusavuista vain työttömälle työnhakijalle. Jos elatusvelvollinen omistaa ja hallitsee yritystä, niin maksuvapautusta ei myönnetä, vaikka tuloja ei olisi ollenkaan. Tämä siitä riippumatta, että yritys on toimimattomana pöytälaatikossa. Usein yrityksen lopettaminen on verovelvolliselle vaikeaa ja kallistakin. Näin ollen PRH saattaa tehdä palveluksen velkaantuneelle elatusvelvolliselle ja karhunpalveluksen toiminnan käynnistämistä ajattelevalle.

Kesäisin terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

TAPAHTUMIEN PERUUTUKSEN KORVAUKSET MEILLÄ JA MUUALLA

Meillä Suomessa yleisötapahtuman peruuntuminen velvoittaa elinkeinonharjoittajan kantamaan riskin lippujen hinnan palautuksesta ja palkoista siitä huolimatta, että syy peruuntumiseen löytyy ylivoimaisesta esteestä. Ylivoimaiseen esteeseen ei järjestäjä omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan mitenkään. Jos elinkeinonharjoittaja ei palauta lippujen hintaa ja maksa palkkoja voi kuluttaja ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan ja sen jälkeen kuluttajariitalautakuntaan.

Useissa maissa esim. Englannissa vastaava ylivoimainen este ei velvoita elinkeinonharjoittajaa palauttamaan pääsymaksuja ja maksamaan palkkoja. Lipun hintoja ei tarvitse palauttaa eikä palkkoja maksaa, jos tapahtuman peruuntuminen johtuu ylivoimaisesta esteestä; viranomaisten kielto, huonon sään tms johdosta.

Meillä Suomessa yrittäjät ja yhteisöt ottavat aina ison riskin järjestäessään tapahtumia. Kuluttajalle pääsymaksu on useinkin kohtuullisen vähämerkityksellinen, mutta yrittäjän tällainen tilanne usein kaataa, kun koko riski tapahtumasta on järjestäjällä.

Näin meillä ja muualla!

Kesäisin terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

EUROOPAN UNIONIN UUSI TIETOSUOJA - ASETUS GDPR VOIMAAN TOUKOKUUSSA 2018

Suuren kohun, mediahuomion, julkisen keskustelun siivittämänä ja jopa uhkausten muodossa astui voimaan GDPR tietolaki. Niin isoissa kuin pienissäkin yrityksissä puhelimet soivat ja alalle vihkiytyneet yritykset tarjosivat palvelujaan kuka halvemmalla, kuka kalliimmalla. Yhteistä kaikille oli sanoma suuresta uhkasta, joka voi romuttaa yritys,- yhdistystoiminnan, jos ei ota heidän palvelujaan.  GDPR tarkoituksena on turvata paremmin ihmisten henkilökohtaiset ja ”salaiset” asiat. Uuden lain myötä kansalaisella pitäisi olla entistä helpompaa selvittää mitä tietoja hänestä on kerätty, miksi ja miten sen tiedon voi poistaa.

Kansallinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan ole vielä ajan tasalla. Asetuksen soveltaminen vaatii kansallisen lainsäädännön yhteensovittamista. Meillä ei ole asetuksen täytäntöönpanoon liittyvää tietosuojalakia eikä erityslainsäädännön muutoksia saatu vielä läpi. Vaikka tavoitteena oli, että laki saataisiin voimaan samaan aikaan tietosuoja-asetuksen kanssa.

Lain viivästyminen tarkoittaa sitä, ettei asetuksen toteutumista valvovilla viranomaisilla ole valtuuksia toteuttaa tehtäväänsä. Tämän johdosta voimme odottaa joutuvamme asetuksen soveltamista valvojan EU-komission tarkasteluun.

Mielestäni paljon tätä tärkeämpi asia kansalaisille yhteiskunnan toimivuuden kannalta on yritysten ja yhdistysten riittävien yhteystietojen tarjoaminen kansalaisille ja asiakkaille. Tämän huomasin tässä viikonloppuna, kun etsin erään suuren vakuutusyhtiön sähköpostiosoitetta siinä kuitenkaan onnistumatta. Välillä tulee mieleen, että haluavatko lukuista yritykset lainkaan uusia asiakkaita ja onko heillä halua pitää entisiä asiakkaita, kun yhteystiedot ovat usein kiven alla. Puhelinyhtiöstä automaatti vastaa odottamisen aikana, ota yhteyttä nettisivuumme ja juuri sen toimimattomuus on puhelinsoittoyrityksen syy.

Yrityksille ja yhteisöille yhteystiedot kuntoon ja lisää henkilökohtaista palvelua.

Kesäisin terveisin

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

 

Lapsenhuoltolaki eduskunnan käsittelyyn

Lapsenhuoltolain uudistaminen on loppusuoralla. Oikeusministeri Antti Häkkänen kutsui uudistamistyöryhmän jäsenet aamukahvitilaisuuteen oikeusministeriöön keskiviikkona 06.06.2018 keskustelemaan lapsenhuoltolain kokonaisuudistuksesta.

Uudistuksen keskeisimpiä kohtia ovat vuoroasuminen, tapaamissopimukset muiden läheisten esim. isovanhempien kanssa, vieraannuttaminen sekä läheisväkivalta.

Hallitus jättää esityksen eduskunnalle torstaina 21.06.2018 päätettäväksi ja  vielä tänä vuonna lähetekeskustelun jälkeen laki astuu voimaan.

 

Yhteishuoltajuudelle tukea

“Ainakin asumistuen ja lapsilisän jakaminen molempien vanhempien kesken pitäisi olla mahdollista, kun lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona” kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessa 21. toukokuuta.


Helsingin Sanomat viittaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mietintöön, joka julkaistiin 17. toukokuuta.


Linkki HS pääkijoitukseen

 

Elatusvelvollisten Liiton julkilausuma

Elatusvelvollisten Liitto ry katsoo, että eron jälkeistä tapaamisoikeutta määritettäessä lähtökohtana pitäisi olla lasten asuminen vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona.

ks Ajankohtaista-sivulla koko julkilausuma

 

Elatusapujen indeksitarkistustaulukko

1.1.2000 5 % ennen 1.1.1995 vahvistettu

1.1.2002 5 % ennen 1.1.2000 vahvistettu

1.1.2007 5 % ennen 1.1.2002 vahvistettu

1.1.2009 5 % ennen 1.1.2007 vahvistettu

1.1.2010 2,30 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2011 2,38 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2012 3,57 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2013 2,63 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2014 1,17 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2015 1,00 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2016 -0,26 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2017 0,47 % kaikkiin sopimuksiin

1.1.2018 0,57 % kaikkiin sopimuksiin

 

EVL tekee yhteistyötä Diak-ammattikorkeakoulun kanssa